#maailman ympäri
Explore tagged Tumblr posts
ruttotohtori · 6 days ago
Text
29 notes · View notes
pillimehukas · 4 months ago
Text
youtube
28 notes · View notes
hevosmies · 1 month ago
Text
Ny ku spotify wrapped julkastii ja on kaikkii englanninkielisii postauksii asiasta nii kertokaa työ vaikka suomitumpussa et monentenako teil oli eka suomalainen artisti / kappale spotify wrappedis?
9 notes · View notes
pekingin-ankka · 6 months ago
Text
youtube
It's literally midnight and I'm going nuts. Bear with me for a moment while I freak out and get this out of my system. Then I'll be able to get back to what I was about to do, I hope.
0 notes
pinsque · 1 month ago
Text
Ootteko koskaan oikeestaan miettiny millasia otuksia muumit oikeestaan on?Ja miten niiden biologia toimii?
Mietitäänpä hetki muumien fyysisiä ominaisuuksia. Muumit on pyöreitä, vaaleita ja Toven omien sanojen mukaan noin polvenkorkuisia. Raajat on hyvin lyhyet ja korvatkin pikku töpöt. Minkälaiset eläimet on tyypillisesti pyöreähköjä, töpäköitä, vaaleaturkkisia ja lyhytraajaisia?
Tumblr media Tumblr media Tumblr media
Monet arktiset pieneläimet, esim. naali, lumikenkäjänis ja kiiruna omaavat muumimaisia piirteitä. Pörröiset, lyhyehköt jalat ja kuono ovat sopeutuma kylmään ja talviturkin väri toimii hyvin suojavärinä valkoisilla hangilla. Monilla kylmään sopeutuneilla eläimillä on myös runsaasti rasvakudosta, joka toimii eristeenä ja vararavinnon lähteenä. Muumeillahan on kokoonsa nähden suhteellisen iso kuono ja pyöreä vatsa, tod.näk rasvakerrosta ja vararavinnon lähde talviunen aikana. Tai sitten kuonolla on jokin muu funktio, esim. dominanssin osoittaminen - tai suuri kuono on esimerkiksi lisääntymiskyvykkyydestä kertova merkki.
Tumblr media
Voimme siis olettaa muumien olevan jokseenkin pohjoisen oloihin sopeutunut laji. Nyt kysymys kuuluukin, missä vaiheessa muumit on ruvenneet nukkumaan talviunta ja miksi? Onko ravinnon puute ajanut ne lepäämään talvisin, vähän niinkuin karhut, koska ruokaa ei vaan ole tarpeeksi talvella?
Oletan muumien syövän lähinnä kasvisravintoa ja kalaa, koska missään ei mainita muumien kasvattavan karjaeläimiä ruuaksi tai metsästävän. Kasvimaa muumeilla sen sijaan on ja muumien tiedetään kasvattavan ainakin kurpitsoja. Kyllähän niilläkin lihoo, kalorien saamiseen nähty vaiva vaan on vähän suurempi.
Tumblr media
Jos näin, niin muumien pitäisi käyttää lähes koko kesä syömiseen ja rasvakerroksen kasvattamiseen. Tällöin myös Muumilaakson tarinoita olisi melko erilainen ohjelma: Joka jaksossa muumit ois vaan keräämässä ruokaa, valmistamassa tai ahmimassa sitä. Ei enää retkiä yksinäisille vuorille tai muuta ylimääräistä, muumien elämäntehtävä olisi vaan palloutua syksyyn mennessä ja toivoa että vararavinto riittää talven yli.
Yleensä talviunestaan heränneet eläimet on laihtuneita ja surkea näky keväisin, mutta muumit on ihan yhtä pyöreitä vuoden ympäri. Poikkeuksena toki ne alkuperäiset Toven muumihahmot. Kyseiset muumit oli sellaisia ruikulakuonoisempia, eli ehkä ne oli just niitä talviunilta heränneitä yksilöitä? Tai nykymuumit elää niin mukavasti, että elintasokuono ei ehdi surkastua kesälläkään?
Tumblr media Tumblr media
Kaikesta päätellen asia on juuri näin. Muumien ei nykyisin tarvitse syödä ihan koko kesää selvitäkseen hengissä talvihorroksestaan. Muumiperheellä itse asiassa ruokaa tuntuu riittävän ylenpalttisesti, kellarit senkun pursuaa hilloja ja säilykkeitä ja muumimammalla ei koskaan raaka-aineet lopu kesken. Muumit jopa järjestää säännöllisesti kaiken maailman juhlia, sekä ruokkii ystävällisesti kaikki talossa pistäytyvät vieraatkin!
Tumblr media
Muumeilla on myös kohtuullisen mukava pesä, nehän asuu lämmitetyssä talossa ja nukkuu mukavasti sängyissä, eikä suinkaan lumikiepissä tai jossain luolassa. Ehkäpä överille rasvakerrokselle ei vaan enää ole tarvetta, kun paleleminenkin on minimoitu. Toki poikkeustilanteita löytyy, esim. Muumipeikko sillon yhtenä talvena, jolloin se heräsi horroksesta kesken kaiken. Ehkä ne kellarivaraston loppumattomat hillot ja säilykkeet on juuri tällaisiä hätätilanteita varten?
Tumblr media
Sotketaan talviuniteoriaan vielä muumien esi-isä. Esi-isä on vielä muumejakin pienempi ja pitkäkarvaisempi, mikä taas kertoisi, että ne on lajina eläneet kenties vieläkin kylmemmissä oloissa. Esi-isillä on mahdollisesti ollut joku luontainen vihollinen, koska ne on paljon arempia ja piilottelevampia kuin nykymuumit. Ehkä talviuni onkin ollut sopeuma jonkin niitä talvisin saalistavan suurpedon välttelyyn?
Potentiaalisia uhkia riittää esim. Jäärouva, Mörkö ja yksinäisten vuorten sudet. Ehkä esi-isät on suojaa etsiessään kaivautuneet maan alle tai rakentaneet majoja, taikka käyttäneet tulta petojen loitolla pitämiseen. Esi-isähän viihtyy tulisijojen ja kakluunien lähellä, joka kertoo lämmön ja piilopaikkojen suuresta arvostuksesta. Myös lähisukulaistensa muumien rakentaman suojan, eli Muumitalon häikäilemätön hyödyntäminen kertoo opportunistisesta luonteesta ja sopeutuvaisuudesta.
Kenties sama nokkela luonne ohjasi esi-isätkin lopulta rakentamaan lämmitettyjä suojia itselleen. On myös mahdollista, että esi-isät on nukkuneet useamman yksilön muodostamissa kasoissa lämpöä säästääkseen. Laumassa eläminen myös helpottaa entisestään ravinnon hankkimista ja hengissä selviytymistä. Nykymuumithan ovat luonteeltaan todella sosiaalisia ja leppoisia, sekä suosivat yhteisasumista perhekunnittain. Kaikki tämä on mahdollistanut muumien nykyisen elämäntavan, ruumiinrakenteen sekä lajin kasvun nykyisiin mittoihinsa.
TL;DR: Muumit on valkosia palloja koska korkea elintaso, talviuni ja sopeutuma pohjoisen kylmiin oloihin.
Tumblr media
Jos muumimaailman biologia kiinnostaa enemmänkin niin täällä tumpussahan oli jo aiemmin helvetin hyvää pohdintaa Mymmeleitten lisääntymisestä. Linkkaan sen tähän jatkolukemiseksi: https://neitisuomuinen.tumblr.com/post/185083955378/octobaba-silkkilumikko-voidaanko-me-puhua
42 notes · View notes
suomiplorpoturnaus · 5 months ago
Text
Suomiplorpoturnaus: Kierros 2 • Äänestys 12
Tumblr media Tumblr media
Susikoira Roi (Susikoira Roi -kirjat)
"Roi on taatusti tunnetuin suomalainen fiktiivinen koira ja lisäksi Hyvä Poika.” – @naapurinkissa
"#susikoira roi ihan vaa susikoira roi-vitsien tähen" – @variskavaris
"Susikoira Roi oli Euroopan nopein juna. Se oli varusteltu kaikenlaisilla älylaitteilla ja suurella keskustietokoneella. Näin se eräänä päivänä kehitti tietoisuuden. Susikoira Roi piti junana olemisesta, raiteilla kiitämisestä ja muusta semmoisesta, mutta halusi kuitenkin elämältä enemmän. / Niinpä se ryhtyi ompelijaksi. Ja kuinka hyvä ompelija hän olikaan! Sana juna-Roin taidokkaasta ja uutterasta ompelutyöstä kiiri maan ääriin asti, ja jokainen itseään kunnioittava suurkiho halusi ompeluttaa pukunsa ja mekkonsa Roilla. / Tästä ei voinut lähteä kuin alaspäin, ja niin kävikin kun eräs maineikas balleriina halusi teetättää tutun Roilla. Tutusta oli tulema maailman hienoin tutu. Kuitenkin Roi univelkaisena kaikista ompeluprojekteistaan ompeli tutun aivan miten sattui. Sana tästä lähti kiirimään ympäri maailmaa, ja pian Roin maine oli pilalla. / Samaan aikaan muuan journalisti yritti kirjoittaa elämänsä ensimmäistä lehtijuttua. Hän oli hyvin hermoissaan ja pelkäsi kirjoittavansa äärettömän huonon jutun. Hänen journalistimentorinsa yritti rauhoittaa häntä ja sanoi: 'Harva jutun tunaroi, niinkuin tutun juna-Roi!' – @suokroko " – @pupunu
"#oikeasti paras Hyvä Poika #tomi ja roi on suomalaisen kirjallisuuden ikonisin poika ja hänen koiransa duo" – @naapurinkissa
31 notes · View notes
karvoja · 2 months ago
Text
Turkulaiset poikkeavat muista suomalaisista luultua enemmän
Tumblr media
Artikkelin saa suuremmaksi ainakin avaamalla sen uuteen välilehteen, jos ei muuten näe tihrustaa. Mutta sama teksti myös alla:
Suomalaisten on ajateltu muuttaneen Suomeen idästä ja lännestä. Uusi tutkimus osoittaa, että merkittävä osa lounaissuomalaisten geeniperimästä on sittenkin etelästä.
Lounaissuomalaiset näyttävät poikkeavan maan muusta väestöstä enemmän kuin aiemmin on ajateltu. Uuden tutkimuksen mukaan iso osuus etenkin varsinaissuomalaisten geeniperimästä on todennäköisesti peräisin Baltiasta. Havainto on vastoin perinteistä käsitystä, jonka mukaan suomalaisten geeniperimä on saapunut idästä ja lännestä muuttaneiden mukana.
Helsingin yliopiston genetiikan tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin aiempia tutkimuksia tarkemmin suomalaisten miesten Y-kromosomeja. Tulokset selventävät myös laajemmin kuvaa Suomeen vuosituhansien aikana muuttaneiden miesten alkuperästä. – Havaitsimme, että lounaissuomalaiset ovat geneettisesti yhtä läheisiä virolaisten kuin kainuulaisten kanssa, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Taru Tukiainen Helsingin yliopiston alaisesta Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottua isälinjaa eli sukupuolen määritteleviä Y-kromosomeja, jotka periytyvät isältä pojalle. Y-kromosomi siirtyy käytännössä sellaisenaan, mutta vuosisatojen saatossa siihenkin kertyy pieniä muutoksia. Tällaisia isomman joukon kesken jaettuja mutaatioiden sarjoja kutsutaan haploryhmiksi.
Haploryhmien avulla ihmisen perimää voidaan tarkastella, sillä niissä on laajaa kirjoa eri ihmisten ja väestöryhmien välillä asutushistorian perusteella. Ryhmien avulla esi-isien liikkeitä voidaan jäljittää vuosisatojen taakse.
Aiemmat tutkimukset ovat haarukoineet Suomesta kaksi pääasiallista isälinjaa, niin kutsutut N1a1- ja I1a-haploryhmät. Ryhmistä N1a1 on alun perin syntynyt Uralilla, ja sen on ajateltu syntymäpaikkansa perusteella tulleen Suomeen idän suunnalta. Suomessa N1a1-ryhmän esiintyvyys on maailman suurinta, ja suurimmillaan se on Itä-Suomessa.
I1a-ryhmä puolestaan on skandinaavinen haploryhmä, joka on oletettavasti tullut Suomeen lännestä Ruotsin kautta. – Tämän varaan on pitkään tehty hypoteesi siitä, että suomalaisilla on kaksi alkuperää, Tukiainen sanoo.
Tukiaisen ryhmä halusi selvittää hypoteesin paikkansapitävyyttä aiempaa tarkemmin. Tutkijoita kiinnosti, voisiko yleisten haploryhmien alla olla maantieteellisesti jakautunutta hienorakennetta, erilaisia alaryhmiä.
N1a1-ryhmän hienorakenteesta on tehty havaintoja Suomen lähialueilla. Suomalaisten miesten Y-kromosomeihin ei puolestaan ollut aiemmin tehty yhtä syvällistä, koko maan kattavaa katsausta. – Halusimme katsoa, pystymmekö tuomaan uutta tietoa suomalaisten populaatiohistoriaan ja -rakenteeseen. Entä voisiko tämä mahdollisesti myös auttaa meitä ymmärtämään sitä, miten Y-kromosomi voi vaikuttaa terveyteemme liittyviin tekijöihin? Tukiainen taustoittaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajaa Finriski-aineistoa, joka kerättiin aikoinaan viiden vuoden välein tehdyillä satunnaisotoksilla kroonisten tautien riskitekijöiden selvittämiseksi. Aineistossa on koko Y-kromosomin geneettinen tieto noin 1 800 suomalaiselta mieheltä ympäri maan. Otoksen miehet ovat syntyneet vuosien 1923 ja 1979 välillä.
Geneettisen tiedon lisäksi tutkijoilla oli käytettävissään kaikkien aineiston henkilöiden isien syntymäpaikat. Näin Y-kromosomien kotipaikat pystyttiin määrittelemään vielä yhden sukupolven taaksepäin. – Aineisto mahdollisti isälinjojen tutkimisen aivan uudenlaisella tarkkuudella, kertoo tutkimuksen toteuttamisessa keskeisessä osassa ollut väitöskirjatutkija Annina Preussner FIMM:stä.
Tutkitut kromosomit vankistivat aiempaa käsitystä siitä, että suomalaiset jakautuvat kahteen pääryhmään. Löydösten perusteella kaksi kolmasosaa suomalaisista miehistä kantaa N1a1-haploryhmää, kun taas I1a-ryhmään kuuluu noin 25 prosenttia. Muille ryhmille jää alle kymmenesosa.
Myös maantieteellinen jakauma noudatti tuttua kaavaa. Savo–Karjalassa melkein 80 prosenttia miehistä kantoi N1a1-haploryhmää, länsirannikolla puolestaan enimmillään noin 40 prosentilla oli I1a-ryhmä.
Varsinainen uutinen löytyy kuitenkin ryhmien hienorakenteen tarkastelusta. Sellainen nimittäin todella löydettiin niin kutsutun itäisen ryhmeli N1a1-ryhmän alta. Uusien havaintojen perusteella ryhmä näyttäisi jakautuvan Suomessa kahteen alalinjaan. Aiemmin piiloon jääneen alaryhmän havaittiin myös olevan yllättävän yleinen.
Maantieteellisessä tarkastelussa uusi alaryhmä poikkeaa täysin yleisemmästä alaryhmästä: sen kantajat ovat keskittyneet Lounais-Suomeen ja etenkin Turun seudulle. än Havainnon pohjalta Tukiaisen ryhmä tutki eri vaihtoehtoja ja laati hypoteesin. Onko N1a1-ryhmä tullut aiemmasta käsityksestä poiketen Suomeen kahta eri reittiä: idän ohella etelästä, mahdollisesti Baltiasta? Olisiko niin, että lounaisen Suomen yhteys Viroon ja Baltiaan olisi luultua vahvempi? – Tiedämme, että tämä haploryhmä on erityisen yleinen Virossa. Meillä on myös arkeologista ja kielitieteellistä evidenssiä siitä, että länsirannikolla on Viron ja Baltian vaikutusta laajemmin, Tukiainen kertoo hypoteesin taustoista.
Hypoteesin pitävyyden selvittämiseksi tutkijat tekivät vertailuja. Niissä tarkasteltiin laajemmin perimää eri haploryhmien kantajien sekä varsinaissuomalaisten ja virolaisten välillä.
Havaintojen perusteella Tukiaisen ryhmän teorialla näyttäisi olevan selitysvoimaa. Lounaissuomalaiset nimittäin muistuttavat myös muulta perimältään enemmän virolaisia kuin muut suomalaiset ja ovat yhtä lähellä virolaisia kuin vaikka kainuulaisia.
Tutkijoiden havainto on yksi esimerkki Suomen sisäisistä alueellisista eroista, joiden on perimän osalta havaittu jo aiemmin olevan erittäin suuria. – Nyt voidaan siis näyttää, että myös Y-kromosomi heijastelee tällaisia eroja ja ehkä tavalla, jota ei ollut osattu odottaa. N1a1 on ollut selvästi itäsuomalainen haploryhmä, joka näyttää olevan monimuotoisempi kuin aikaisemmin on ajateltu, Tukiainen sanoo.
Tutkimuksen aineisto kuvastaa tilannetta Suomessa 1900-luvun alusta noin 1950-luvulle saakka ennen laajamittaisten sisäisten muuttoliikkeiden ja kaupungistumisen alkua. Muuttoliike on sittemmin sekoittanut tutkimuksessa havaittua ryhmien alueellista jakaumaa, mutta tarkkoja arvioita sen vaikutuksesta ei ole. – Ainakin 1900-luvun alkupuolella vaikuttaa kuitenkin siltä, että noin joka kolmas turkulaisista miehistä on ollut tämän lounaissuomalaisen N1a1:n kantaja, Tukiainen kertoo.
Tukiainen arvioi noin kolmasosan miehistä puolestaan olleen tuolloin skandinaavisen I1a-ryhmän kantajia ja noin viidennes savo–karjalaisen N1a1:n kantajia.
Tämän genomitutkimuksen pohjalta ei voida esittää arvioita siitä, milloin ja miten niin sanotun lounaissuomalaisen N1a1:n kantajat ovat Suomeen tulleet. Siihen tarvittaisiin joko näytteitä huomattavasti nyt tutkittua vanhemmasta perimästä tai muiden tieteenalojen tutkimusta. – Haploryhmän rikastuma on aika spesifisti Varsinais-Suomen alueella. Olisiko se johtumaa huomattavasti hiljaisemmasta muuttoliikkeestä verrattuna muuhun N1a1:een? Tätä olisi houkuttelevaa spekuloida, Tukiainen pohtii.
Lähde: Preussner, A., Leinonen, J., Riikonen, J., Pirinen, M., & Tukiainen, T. (2024). Frequency maps of Y-chromosomal haplogroups in Finland – out of all samples. Teoksessa The European Journal of Human Genetics.
13 notes · View notes
kinuskikakku · 9 months ago
Text
30 notes · View notes
hiidenneiti · 7 months ago
Text
Gastronomian maailmasta (1968):
Pakinakokoelma ruuasta, ruokailusta ja ruokakulttuureista vuodelta 1968.
Kirjan alkupään pakinoissa esitellään kerrallaan yksi vieras ruokakulttuuri: "kolme suurta" eli ranskalainen, venäläinen ja kiinalainen, sekä italialainen, kreikkalainen, saksalainen, englantilainen, wieniläinen, meksikolainen sekä amerikkalainen keittiö.
Kaikki listatut maat esitetään positiivisessa valossa — jopa ehkä vähän yllättäen: amerikkalaista ruokakulttuuria käsittelevä pakina alkaa sen harhaluulon tyrmäyksellä, että amerikkalaiset eivät osaisi kokata ja söisivät vain purkkiruokaa(!). Tämä oli virkistävä puolustuspuhe, sillä itse ainakin odotin pahinta ja jonkinlaista perus antiamerikkalaista lyttäystä roskaruokamainintoineen. Pientä kritiikkiä toki kohdistuu jenkkien "valtaviin" annoskokoihin.
Tietysti nykylukijaa kiinnostaa varmaan eniten se, miten vuonna 1968 arvotettiin eurooppalaisia ruokakulttuureita suhteessa muuhun maailmaan. Kiinalaisesta ja meksikolaisesta ruokakulttuureista puhutaan kauniisti ja kannustetaan lukijoita rohkeasti kokeilemaan niitä; minkäänlaisia perinteisiä halpoja kommentteja koirien syömisestä jne. ei esiinny, luojan kiitos. Miltä ei säästytä on yleistävä sävy; KAIKKI meksikolaiset syövät AINA näin ja kiinalaiset ovat IKUISESTI syöneet näin.
Tietysti klassisen gastronomian ulkopuolelta katsottaessa tuntuu oudolta, että jotkut ruokakulttuurit nostetaan "kiistattomasti" maailman parhaiksi — varsinkin nykypäivänä. Toisaalta nykyäänkin arvottamista tapahtuu, vain hienovaraisemmin: kuinka usein törmääkään lehtijuttuihin ja videoihin, joissa luvataan kertoa miten aito pariisilainen syö ja juo.
Kirjassa ojennetaan tomerasti suomalaista kansaa siitä, että emme arvosta omaa ruokaamme vaan kohtelemme sitä pelkkänä polttoaineena. Onhan suomalaisen mateen mäti yhtä hyvää kuin kaviaari ja täysjyväleipä voittanut kansainvälisiä vertailuja!! Toisaalta kirjoittaja antaa täyden luvan ostaa tuontihedelmiä ja -vihanneksia ympäri vuoden sesongista riippumatta, onhan se "nykypäivänä" mahdollista.
Sivistyneen alkoholinkäytön puolustuspuhe käy raivoraittiutta vastaan, mutta myös suomalaisten kännääminen tuomitaan. Ylipäätään sävy on isämäisen valistava, mikä on tyypillistä tämän aikakauden ruokateksteille. Välillä pöytätapakasvatus menee niin pitkäpiimäiseksi, että täytyy epäillä (toivoa?) kirjoittajan puhuvan pilke silmäkulmassa.
1960-luvulle (ja sitä ympäröiville vuosikymmenille) oli tyypillistä pakkomielteinen ravintoarvokeskustelu. Se on mukana tässäkin teoksessa, mikä istuu huonosti yhteen kulinarististen arvojen kanssa; lukijana haluaisi nauttia makuelämyksien kuvauksesta keskeytyksettä eikä kuulla siitä, paljonko valkuaisaineita leivässä on.
Itse pakinat ovat tasoltaan vähän köykäisiä ja pahimmillaan pelkkien ruokalajien listauksia. Opettavainen sävy on päässyt liian niskan päälle nokkelan kynäilyn sijasta. Voin suositella vain aikakaudesta kiinnostuneille.
7 notes · View notes
kattiperkele · 10 months ago
Text
Juustogaala
Juustoritarikunta oli jälleen kokoontunut juhlimaan vuosittaista Juustogaalaa, joka oli yksi Juustokuningaskunnan odotetuimmista tapahtumista. Gaala oli tunnettu ihastuttavasta tunnelmastaan ja herkullisista juustoherkuistaan, ja se houkutteli paikalle juuston ystäviä ympäri valtakuntaa.
Sir Brie, rohkea juustoritari, saapui gaalaan yllään kirkkaasti loistava juustokuviollinen haarniska, jonka kullatut yksityiskohdat säteilivät juhlavalojen loisteessa. Hänen rinnallaan oli hänen uskollinen kumppaninsa, Juusto-juustohöylä Salaneuvos, joka oli pukeutunut viisaan näköiseen viittaan, jonka kankaassa kimalteli juustonmuotoisia kiiltäviä koristeita. Heidän seurassaan oli Mozzie, nuori juustoseppä vuoristokylästä, joka oli valmistanut itselleen upean vuohenjuustonvärisen takin gaalaa varten.
Tuore juustoritari, Lady Gouda, asteli Juustokuninkaan linnan portaille yllään kaunis puku, jonka kimaltelevat koristeet muistuttivat juuston muruja auringonvalossa. Hänen vierellään kulki Parmesaani Petrify, kokenut juustonhoitaja, joka oli pukeutunut ylpeästi vaaleanpunaiseen juustonmuotoiseen viittaan.
Juustogaalan pitkien pöytien ääressä istui kaikki valtakunnan silmäätekevät, ja juustot notkuivat pöydillä joka suuntaan. Suuren linnan seinät oli koristeltu juustoaiheisilla maalauksilla ja koristeilla, ja juhlasali oli täynnä iloista puheensorinaa ja naurua.
Keskellä vilinää seisoi Lactatia, juustoarkeologi ja Juustokuningaskunnan historian asiantuntija, esittelemässä uusinta löytöään, muinaista juustokiveä, jonka väitettiin sisältävän salaisen reseptin maailman parhaimpaan juustoon.
Gaala ei kuitenkaan sujunut aivan mutkattomasti. Juustotaikuri, joka oli laskeutunut alas vuorelta, oli vahingossa loihtinut juustolabyrintin ja tehnyt kauhistuttavan virheen. Nyt juustolabyrintti alkoi kasvaa ja levitä ympäri suurta juhlasalia. Juustomestari Kukko taas oli onnistunut rikkomaan kaikkien aikojen suurimman juustopyramidin, mikä oli saanut sen romahtamaan keskelle pitopöytiä, missä juustopyramidin juustoa nyt mässäiltiin riemulla.
Sir Brie, Salaneuvos, Mozzie, Lady Gouda ja Parmesaani Petrify päättivät yhdistää voimansa ja korjata tilanteen. He hypähtivät juustolabyrinttiin ja alkoivat etsiä keinoa, jolla se ei enää laajenisi. Labyrintti oli täynnä juustoisia ansakuoppia ja vauhdikkaita liukumäkiä, mutta lopulta he onnistuivat selvittämään sen salaisuudet ja palauttamaan sen aivan tavalliseksi juustolabyrintiksi.
Sir Juustoinen kiersi salissa tervehtimässä vieraita ja maistelemassa eri juustoja. Hän oli pukeutunut juustokuvioiseen keltaiseen viittaan ja piteli juustohöylää tassuissaan, jotta voisi aina halutessaan höylätä herkullisen viipaleen juustoa kitusiinsa. Sir Juustoinen oli valtavan ylpeä Juustokuningaskunnastaan ja sen juustoista, ja hän halusi jakaa tuon ylpeyden kaikkien kanssa gaalan aikana.
Kun Juustogaala oli saatu pelastettua kaaokselta, Juustokuningaskunnan kansa kiitti sankareita raikuvin aplodein. Gaala jatkui vielä pitkälle yöhön, ja lopulta kaikki saivat nauttia herkullisista juustoista ja nauraa hullunkurisille tapahtumille. Tämä hartaan juustolainen kansa tiesi, että vaikka elämässä tulikin vastaan juustoisia haasteita, yhdessä ne voitettiin aina.
5 notes · View notes
fyeahfinnishmusicaltheatre · 11 months ago
Note
Osaatko sanoa miksei musikaalien suomenkielisiä versioita oikein levytetä tai laiteta mihinkään saataville. Onko kyse tekijänoikeuksista vaiko vaan rahasta. Harmittaa vaan kun on niin monia hyviä musikaaleja, mutta kun niitä ei enää esitetä, ei lauluja voi suomeksi kuulla mistään.
Tervehdys ja kiitos kysymyksestä!
En (suureksi harmikseni!) ole koskaan ollut kärpäsenä katossa, kun teattereissa tehdään sopimuksia ja keskustellaan näistä asioista, mutta valistuneen arvauksen osaan antaa: kyse on ennen kaikkea rahasta, mutta myös laajemmin siitä, etteivät suomalaiset teatterit näe musiikin äänittämisestä olevan hyötyä omalle toiminnalleen.
Nykypäivän musiikkibisneksessä, jota dominoivat minimaalisen pienet Spotify-korvaukset ja vastaavat, musiikin julkaiseminen ei lähtökohtaisesti ole kovin tuottoisaa hommaa. Vielä pienemmät tuotto-odotukset voidaan laskea pienelle kohderyhmälle, kuten musikaalifaneille, tehdyille levytyksille. Tekijänoikeudet tuskin muodostuisivat ongelmaksi, jos Suomessa haluttaisiin tehdä jostain ulkomaisesta musikaalista levytys... mutta eihän kukaan halua, sillä äänitteen tekeminen maksaisi enemmän kuin Spotifysta koskaan saataisiin pennosia takaisin.
Toisin on Broadwaylla, jossa melkein kaikista uusista musikaaleista tulee vielä nykyäänkin levy – sillä vaikka kyse ei olekaan mainstream-musiikista, englanninkielisen musikaalimusiikin kohderyhmä on sentään maailmanlaajuinen. Fanien lisäksi levytysten kautta Broadway-musikaaleihin voivat tutustua a) potentiaaliset katsojat ja b) taiteilijat ja teatterit ympäri maailman, ja näiden tutustuttaminen teoksiin saattaa parhaimmillaan johtaa sekä Broadwaylle suuntautuvaan turismiin että uusiin kv-tuotantoihin ja niistä saataviin rojalteihin. Broadway-musikaalilevytykset ovat siis sekä tuote itsessään että markkinoinnin väline.
Suomi on kielialueena pieni ja musikaalien esityskaudet ovat lyhyitä, joten voidaan sulkea pois se, että levytyksistä olisi täällä vastaavaa hyötyä markkinoinnin kannalta. Uusien kotimaisten musikaalien musiikin julkaiseminen olisi kuitenkin kulttuuriteko ihan itsessään, ja joskus niistä saadaankin pari biisiä (esim. Wasa Teater on julkaissut muutamia Vänd om min längtan -musikaalin kappaleita Spotifyssa) tai jopa kokonainen levytys (esim. Tampereen Työväen Teatterin Hamlet ja Tytöt 1918). Tällaisiakaan levytyksiä ei kuitenkaan tehdä usein, mikä johtunee jälleen rahasta tai pikemmin sen puutteesta. Mielestäni on huomionarvoista, että uusien musikaaliensa levyttämisessä kunnostautunut TTT saa suurempaa valtiontukea kuin suurin osa muista suomalaisista teattereista.
Lisäksi tähän aihepiiriin liittyen väitän, ihan puhtaasti omien havaintojeni pohjalta, että keskimäärin katsoen suomalaisista teattereista puuttuvat sekä resurssit että osaaminen musiikin hyödyntämiseen markkinoinnissa. Ei ole rahaa eikä aikaa, ei ole osaavia tekijöitä markkinointitiimeissä – eikä varsinkaan ole uskoa, että musiikista voisi musikaalien markkinoinnissa olla hyötyä, ainakaan sen pidemmästä äänitteestä kuin lyhyeen videotraileriin ja/tai radiomainokseen sopivasta pikku pätkästä. Meillä ei ole myöskään samanlaista television ja teatterien välistä symbioottista markkinointikulttuuria kuin naapurimaassamme Ruotsissa, jossa isoimmissa tuotannoissa mukana olevat musikaaliesiintyjät käyvät säännöllisesti aamutelkkarissa ja Allsång på Skansenilla promoamassa itseään ja teoksiaan ja laulaa luikauttavat siinä yhteydessä jonkin musikaalin kappaleista. Meillä vastaaville promovetäisyille ei ilmeisesti ole sen enempää kysyntää kuin tarjontaakaan.
Tulipa pitkä vastaus, ja nuo viimeiset havainnot vieläpä menivät ohi alkuperäisestä kysymyksestäsi... mutta ajattelin kuitenkin nostaa nekin tässä esille, kun olen aihepiiriä itsekin pohtinut. On tosiaan sääli, miten vähän materiaalia suomalaisista musikaalituotannoista jää jäljelle sen jälkeen, kun esityskaudet päättyvät!
7 notes · View notes
bdsmsub67 · 2 years ago
Text
Tumblr media
3 notes · View notes
gosamiand-blog · 1 month ago
Text
Sotilasilmailun aikakauden loppu – Mach 2,05 lentävä ikonisista ikonisin neuvostohävittäjä MiG-21 ei enää vartioi Eurooppaa | Tekniikka&Talous
0 notes
suomitoimittaja · 2 months ago
Text
Parhaat Tonnikalasalaatti Reseptit Maailmalta – Kokeile Kotona!
Tumblr media
Tonnikalasalaatti on monipuolinen ja herkullinen ruokalaji, joka on saanut suosiota ympäri maailmaa. Sen yksinkertaisuus ja terveellisyys tekevät siitä täydellisen valinnan niin arkeen kuin juhlaankin. Vaikka tonnikalasalaatti on tuttu monessa keittiössä, sen valmistustavat vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Tässä artikkelissa tutustumme parhaisiin tonnikalasalaattiresepteihin eri puolilta maailmaa ja annamme vinkkejä, kuinka voit valmistaa maailman paras tonnikalasalaatti omassa keittiössäsi.
Tonnikalasalaatti – Maailmanlaajuinen Suosikki
Tonnikalasalaatti on perusresepti, mutta sen monivivahteisuus ja muunneltavuus tekevät siitä erityisen. Sen raaka-aineet – tonnikala, vihannekset ja erilaiset kastikkeet – voivat vaihdella paikallisten makutottumusten mukaan. Vaikka reseptit saattavat erota, tonnikalasalaatin perusidea pysyy aina samana: raikas, proteiinipitoinen ja helposti valmistettava ruokalaji.
Tonnikala itsessään on kansainvälisesti arvostettu kala, joka on täynnä terveellisiä omega-3-rasvahappoja, proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita. Vihannekset, kuten kurkku, tomaatti ja paprika, tuovat salaattiin raikkautta ja vitamiineja. Salaattiin voi lisätä myös erilaisia täytteitä, kuten avokadoa, keitettyjä kananmunia ja juustoja, jotka tekevät siitä ruokaisamman ja täyteläisemmän.
Reseptivinkkejä Maailmalta
Välimeren tyylinen tonnikalasalaatti
Välimeren alueella tonnikalasalaatti on klassinen herkku, joka on täynnä makua ja väriä. Tällaisessa salaatissa yhdistyvät tuoreet vihannekset, mustat oliivit, fetajuusto ja oliiviöljy. Kastikkeessa käytetään usein sitruunaa ja oreganoa, jotka antavat salaatille raikkautta ja aromeja. Salaatin täytteet voivat vaihdella, mutta tavallisesti mukana ovat kurkku, tomaatit, punasipuli, ja vihreät lehdet. Tällainen salaatti on paitsi terveellinen myös ravitseva ja täyttävä.
Ranskalainen tonnikalasalaatti (Salade Niçoise)
Salade Niçoise on klassinen ranskalainen tonnikalasalaatti, joka on saanut nimensä Nizzan alueelta Ranskan Rivieralta. Tämä salaatti on täydellinen yhdistelmä tuoretta tonnikalaa, keitettyjä perunoita, vihreitä papuja, kananmunia ja oliiveja. Salatikastikkeena toimii usein dijon-sinappi, valkoviinietikka, oliiviöljy ja valkosipuli. Se on erittäin monivaiheinen, mutta lopputulos on todella herkullinen ja ruokaisa. Tämä resepti sopii erityisesti niille, jotka haluavat valmistaa täyteläisemmän ja ravitsevamman tonnikalasalaatin.
Latinalaisen Amerikan tonnikalasalaatti (Ensalada de Atún)
Latinalaisessa Amerikassa tonnikalasalaatti on usein yksinkertaisempi, mutta sitä voi rikastuttaa erilaisilla ainesosilla. Yleisesti ottaen tämä salaatti sisältää tonnikalaa, keitettyjä perunoita, herneitä ja maissia. Salaatin kastikkeessa on usein majoneesia, joka antaa sille täyteläisyyttä ja pehmeyttä. Usein mukana on myös avokadoa, joka tuo salaatille kermaista makua ja tekee siitä ruokaisamman. Tämä resepti on erinomainen valinta, jos haluat kokeilla latinalaisamerikkalaista makumaailmaa.
Japaniin inspiroitunut tonnikalasalaatti
Japanilaisessa keittiössä tonnikalasalaatti saattaa olla hieman kevyempi, ja se saattaa sisältää tuoretta tonnikalaa (sashimi-tyyliin). Salaattiin lisätään usein erilaisia meren antimia, kuten katkarapuja tai mustekalaa, ja se maustetaan soijakastikkeella, riisiviinietikalla ja seesamiöljyllä. Lisäksi salaattiin voi lisätä keitettyjä vihreitä papuja, kurkkua ja avokadoa. Japaniin inspiroitu tonnikalasalaatti on loistava valinta, jos etsit kevyempää ja raikasta vaihtoehtoa.
Vinkkejä Maailman Parhaan Tonnikalasalaatin Luomiseen
Maailman paras tonnikalasalaatti syntyy tuoreista, korkealaatuisista raaka-aineista, joten kiinnitä huomiota tonnikalan valintaan. Voit valita joko säilyketonnikalan tai tuoreen tonnikalan, mutta jos valitset säilyketonnikalan, varmista, että se on hyvälaatuista ja säilötty oliiviöljyssä, jotta maku on täyteläisempi. Lisäksi, älä unohda valita tuoreita vihanneksia ja muita raaka-aineita, kuten avokadoa ja tuoreita yrttejä, jotka tuovat salaattiin lisää makua ja väriä.
Suomitoimittaja-palvelut voivat auttaa sinua löytämään kotimaisia ja ekologisia raaka-aineita tonnikalasalaattiin. Vastuulliset ja tuoreet raaka-aineet ovat avainasemassa, kun pyrit valmistamaan herkullisen ja ympäristöystävällisen aterian. Kun käytät kotimaisia vihanneksia ja muita aineksia, voit varmistaa, että valitset maukkaita ja ekologisia tuotteita, jotka tukevat paikallista tuotantoa.
FAQ – Parhaat Tonnikalasalaatti Reseptit Maailmalta
Miten saan tonnikalasalaatista täyteläisemmän? Jos haluat täyteläisemmän tonnikalasalaatin, lisää siihen ruokaisempia ainesosia kuten keitettyjä perunoita, avokadoa, keitettyjä kananmunia tai fetajuustoa. Nämä ainekset tekevät salaatista täyttävämmän ja ravitsevammaksi.
Voinko käyttää tuoretta tonnikalaa säilyketonnikalan sijaan? Kyllä, tuore tonnikala on erinomainen vaihtoehto ja tuo salaattiin enemmän makua ja rakennetta. Voit grillata tai paistaa tuoreen tonnikalan nopeasti, ennen kuin lisäät sen salaattiin.
Mikä kastike sopii parhaiten tonnikalasalaattiin? Yksinkertainen oliiviöljy ja sitruunamehu luovat raikkaan ja kevyen kastikkeen. Jos haluat lisää makua, voit kokeilla myös dijon-sinappia, balsamicoa tai valkoviinietikkaa. Tärkeintä on, että kastike ei peitä salaattien raikkautta.
Voinko valmistaa tonnikalasalaatin etukäteen? Kyllä, tonnikalasalaatti kestää hyvin jääkaapissa säilyttämistä. On kuitenkin suositeltavaa lisätä kastike ja tuoreimmat vihannekset juuri ennen tarjoilua, jotta ne pysyvät raikkaina ja rapeina.
Voiko tonnikalasalaattiin lisätä muita makuja? Ehdottomasti! Voit kokeilla lisätä tonnikalasalaattiin erilaisia makuja, kuten fetajuustoa, mustia oliiveja, maissia, herneitä tai tuoreita yrttejä, kuten basilikaa ja ruohosipulia.
Yhteenveto
Tonnikalasalaatti on monipuolinen ja herkullinen ruokalaji, joka voidaan valmistaa monilla eri tavoilla. Olipa kyseessä Välimeren, Ranskan, Latinalaisen Amerikan tai Japanin inspiroima resepti, tonnikalasalaatin perusideana on aina tuoreus ja makujen tasapaino. Kokeile rohkeasti erilaisia reseptejä ja valitse raaka-aineet huolellisesti, jotta saat maailman paras tonnikalasalaatti aikaiseksi. Älä unohda käyttää laadukkaita ja kotimaisia tuotteita, jotka löydät helposti suomitoimittaja -palveluista. Nauti raikkaasta ja ravitsevasta salaatista, joka vie makunystyräsi matkalle ympäri maailman!
0 notes
pekingin-ankka · 6 months ago
Text
youtube
I've now entered nostalgia central once more. I grew up watching this cartoon, in the Finnish dub of course, and I've brought it with me all the way to adulthood. The thing is, I was about to start writing and was looking for some background music. I even settled for something already but then I fell down this glorious rabbit hole. NOSTALGIA OVERLOAD.
0 notes
salkari-fi · 4 months ago
Text
Efva Attling Korut – Laadukasta Pohjoismaista Muotoilua Helsingistä
Efva Attling on yksi tunnetuimmista korusuunnittelijoista Pohjoismaissa. Hänen luomuksensa tunnetaan ajattomasta muotoilusta, merkityksellisistä viesteistä ja korkealaatuisista materiaaleista. Efva Attling korut ovat suosittuja ympäri maailmaa, ja niitä on saatavilla myös Helsingissä. Tässä artikkelissa käymme läpi Efva Attling sormukset, kaulakorut sekä erityismallin Efva Attling Little Day Pearl -korvakorut. Lisäksi tutustumme siihen, miksi Efva Attling korut ovat niin suosittuja Helsingissä ja ympäri maailman.
Efva Attling Sormukset – Ajatonta Kauneutta Sormessasi
Efva Attling sormukset ovat enemmän kuin vain koruja; ne kantavat mukanaan merkityksellisiä viestejä ja symboliikkaa. Jokainen sormus on suunniteltu huolella ja se kuvastaa Efva Attlingin taiteellista näkemystä ja skandinaavista minimalismia. Sormukset, kuten "Pencez De Moy," joka tarkoittaa "ajattele minua," tuovat mukanaan tunteellisen viestin, joka tekee korusta henkilökohtaisen ja erityisen.
Salkarilta löydät laajan valikoiman Efva Attling sormuksia, jotka ovat saatavilla Helsingissä ja verkkokaupassa. Jokainen sormus on valmistettu laadukkaista materiaaleista, kuten kierrätetystä kullasta ja hopeasta, sekä timanteista, mikä tekee niistä sekä ympäristöystävällisiä että ylellisiä. Efva Attlingin sormukset ovat täydellisiä lahjoja erityisiin hetkiin, kuten kihla- tai vihkisormuksiksi, mutta myös arjen kaunistukseksi.
Efva Attling Kaulakorut – Merkitykselliset Viestit ja Upea Tyyli
Kaulakorut ovat yksi Efva Attlingin suosituimmista tuotekategorioista. Hän suunnittelee koruja, jotka kantavat viestejä, jotka inspiroivat ja antavat voimaa kantajalleen. Esimerkiksi "Take No Shit" -kaulakoru on suunniteltu muistuttamaan kantajaansa pysymään vahvana ja puolustamaan omia arvojaan. Tämän lisäksi monet Efva Attlingin kaulakorut sisältävät tunteellisia viestejä rakkaudesta ja yhteydestä, mikä tekee niistä täydellisiä lahjoja läheisille.
Helsingin Salkari tarjoaa kattavan valikoiman Efva Attling kaulakoruja, joissa yhdistyvät kaunis muotoilu ja syvälliset merkitykset. Materiaalit, kuten kierrätetty hopea ja timantit, tekevät näistä koruista ympäristöystävällisen ja kestävän valinnan. Kaulakorut sopivat moniin eri tilaisuuksiin – arkeen, juhlaan tai lahjaksi. Voit löytää juuri sinulle sopivan kaulakorun Salkarin myymälästä Helsingissä tai tilata helposti verkkokaupasta.
Efva Attling Korut Helsingissä – Ajatonta Tyylikkyyttä ja Laadukkaita Materiaaleja
Efva Attling korut ovat suosittuja Helsingissä ja niiden ajaton design sopii erinomaisesti skandinaaviseen tyyliin. Hänen koruissaan yhdistyvät korkealaatuiset materiaalit ja yksinkertainen, mutta tyylikäs muotoilu. Monet Efva Attlingin korut sisältävät henkilökohtaisia viestejä ja symboliikkaa, jotka tekevät niistä merkityksellisiä kantajalleen. Tämä yhdistelmä muotoilua ja merkitystä on tehnyt Efva Attling koruista erittäin haluttuja erityisesti Helsingissä.
Helsingissä Salkarin myymälä tarjoaa laajan valikoiman Efva Attling koruja, kuten sormuksia, kaulakoruja ja rannekoruja. Nämä korut ovat täydellinen valinta niille, jotka haluavat yhdistää tyylin ja henkilökohtaisen viestin. Kaikki korut ovat valmistettu tarkkaan valikoiduista materiaaleista, kuten kierrätetystä kullasta ja timanteista, mikä tekee niistä paitsi kauniita myös kestäviä.
Efva Attling Little Day Pearl Korvakorut – Klassista Kauneutta ja Ajatonta Tyyliä
Yksi suosituimmista Efva Attlingin tuotteista on Efva Attling Little Day Pearl -korvakorut, jotka yhdistävät klassiset helmet ja kauniit hopeiset yksityiskohdat. Nämä korvakorut ovat täydellinen lisä asuun niin arjessa kuin juhlissa. Niiden ajaton muotoilu tekee niistä erinomaisen valinnan kaikille, jotka arvostavat klassista kauneutta ja laadukasta käsityötä.
Little Day Pearl -korvakorut ovat erityisen suosittuja lahjana, sillä ne symboloivat eleganssia ja puhtautta. Nämä helmikorvakorut sopivat hyvin kaikkiin tilanteisiin ja lisäävät ripauksen ylellisyyttä jokaiseen asukokonaisuuteen. Voit tilata nämä upeat korvakorut helposti Salkarin verkkokaupasta.
Johtopäätös: Efva Attling Korut – Ajatonta Tyylikkyyttä ja Merkityksellisiä Viestejä Helsingistä
Efva Attling korut yhdistävät ainutlaatuisella tavalla skandinaavisen minimalismin ja syvälliset, merkitykselliset viestit. Olipa kyseessä sormus, kaulakoru tai korvakorut, jokainen koru on valmistettu laadukkaista ja kestävistä materiaaleista, kuten kierrätetystä kullasta, hopeasta ja timanteista. Helsingissä sijaitseva Salkari tarjoaa kattavan valikoiman näitä ajattomia koruja sekä verkkokaupassaan että myymälässään.
Efva Attling korut ovat täydellinen valinta niille, jotka arvostavat tyylikkyyttä ja haluavat kantaa mukanaan jotain merkityksellistä. Nyt on loistava aika tutustua Efva Attling koruihin ja lisätä ripaus ajattomuutta ja ylellisyyttä omaan tyyliisi. Voit tilata korut kätevästi verkosta tai vierailla myymälässä Helsingissä ja löytää täydellisen korun itsellesi tai lahjaksi.
Usein kysytyt kysymykset Efva Attling Koruista
Mitä materiaaleja Efva Attling käyttää koruissaan?Efva Attling käyttää laadukkaita materiaaleja, kuten kierrätettyä kultaa, hopeaa ja timantteja, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että kestäviä.
Mistä voin ostaa Efva Attling koruja Helsingissä?Voit ostaa Efva Attling koruja Salkarin myymälästä Helsingissä tai tilata ne kätevästi Salkarin verkkokaupasta.
Ovatko Efva Attling Little Day Pearl korvakorut saatavilla Salkarilta?Kyllä, Efva Attling Little Day Pearl -korvakorut ovat saatavilla Salkarin verkkokaupasta ja myymälästä.
Mikä on Efva Attlingin "Take No Shit" kaulakoru?"Take No Shit" on voimaannuttava kaulakoru, joka muistuttaa kantajaansa pysymään vahvana ja itsevarmana.
Mistä voin löytää Efva Attling koruja alennettuun hintaan?Voit löytää Efva Attling koruja Salkarin Outlet-kategoriasta sekä verkkokaupasta.
Ovatko Efva Attling sormukset käsintehtyjä?Kyllä, Efva Attling sormukset valmistetaan käsityönä tarkkaan valikoiduista materiaaleista.
Mikä tekee Efva Attling koruista erityisiä?Efva Attling korut erottuvat syvällisten viestien ja symboliikan ansiosta, jotka yhdistyvät tyylikkääseen ja ajattomaan muotoiluun.
Voinko tilata Efva Attling koruja ulkomaille?Salkarin verkkokaupasta voit tilata Efva Attling koruja myös ulkomaille.
Miten Efva Attling korut eroavat muista korumerkeistä?Efva Attlingin korut yhdistävät ajattoman muotoilun ja syvälliset viestit, mikä tekee niistä merkityksellisiä ja uniikkeja.
Voiko Efva Attling koruja personoida?Jotkut Efva Attling korut voidaan personoida, ja voit saada lisätietoja tästä Salkarin myymälästä tai verkkosivuilta.
0 notes