sturkki-blog1

[sturkki-blog1]

Digi 5.2 Yritysen somekanavat - Fazer

Fazer tunnetaan erityisesti suklaasta. Itse olen enemmänkin salmiakki- kuin suklaa ihminen, mutta kyllä Fazerin sininen aina välillä kelpaa. Ja aina Helsingissä käydessä Fazerin lippulaivakahvila on odotettu pysäkki!

Fazer toimii aktiivisesti somessa kaikilla pääkanavilla. ”Pääkanavilla” tarkoitan, että jopa minä tiedän ne kaikki.

Kävin kurkistelemassa kaikissa kanavissa ja hupsis, aikaahan vierähti, sillä kiinnostavaa sisältöä oli sekä visuaalisesti, että sisällöllisestikin.

Facebookissa kiinnitin huomiota: videoihin tai liikkuviin kuviin, sehän oli nyt tosiaan Kurian somemarkkinointi trendien 2017 ykkönen. Samalla huomasin, että facebookin kommentteihin vastattiin nopeasti ja leppoisasti. Nykyään niin sanotun nettivihan yleistyttyä kommenttien auki pitäminen on yrityksille riski, sillä voi tulla asiattomia kommentteja jotka levittävät negatiivista mainetta kulovalkean tavoin. Facebookissa Fazeria seuraa noin 300,000 ihmistä.

Instragram fiilistelee väreillä ja asetelmilla. Kuvissa on paljon lapsia. Kohderyhmänä on siis todennäköisesti perheet ja erityisesti äidit. Seuraajia on noin 62,000 kappaletta.

Pinteresistissä Fazer on luonut monia aihe piirejä, joita voi seurata oman kiinnostuksen mukaan. Seuraajia ei ole vielä kuin alle 800. Tosin en ole ihan varma miten seuraukset lasketaan, sillä myös aihepiirejä pystyi seuraamaan erikseen. Silti kaikissa tuntui olevan noin 700+ seuraajaa. Ehkä Fazerin pinterest profiili ei ole ollut vielä kovin kauaa toiminnassa? Pinssejäkään (vai olisko nuo nastoja) ei ollut kuin muutamia kymmeniä joka aihepiirillä.

Fazer Youtube-kanavalla on noin 50 000 jäsentä. Sisältöä on vähän laidasta laitaan mainosvideoista eettisen kaakao tuotanto dokumenttiin. Fazebookissa Fazerilla on useita profiileja joko maan mukaan tai eri tuoteprofiileja, mutta YouTubissa sillä tuntuu olevan vain yksi kanava: Fazer Group. Videoiden ikoneita katsellessani mietin, että tämä kanava on selkeästi suunnattu pääosin nuorelle yleisölle.

Kurian raportissa vuoden 2017 somemarkkinointi trendeistä, monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Twitter on jäämässä unholaan. Mutta kuinka ollakaan Fazerilla on siellä 15,000 seuraajaa? Ja twiittejä yli 5,000. Kohderyhmä on varmaankin globaalit ammattilaiset sillä sisältö oli usein tietoiskun omaista liittyen uusiin tuotteisiin tai kestävään ruokatalouteen.

Tässä on video erityisesti twitterissä puhuttaneen Sirkka-leivän valmistuksesta.

Tai miten olisi jouluinen suklaakaupunki!

[sturkki-blog1]

Digi 5.6 BIG DATA  ja avoin data

BIG DATA

Big Data or termi, jolla tarkoitetaan erittäin suuria tietomassoja. Tiedostojen koko on niin suuri, että niitä ei pystytä käsittelemään perinteisillä datahallintojärjestelmillä. Tiedosto voi myös olla poikkeavan tyyppinen,  jolloin tavalliset käsittely järjestelmät eivät osaa sitä käsitellä. Usein big data kerätään laitteilla useasta eri lähteestä samanaikaisesti, reaaliajassa ja erittäin laajasti.            

Miten big dataa sitten käsitellään?

Nykyisin laitteet mahdollistavat laajan tiedon keruun, joka aiheuttaa myös sen, että tietoa kertyy liikaakin ja osa siitä on turhaa. Niimpä ensimmäiseksi tieto tulee puhdistaa liiallisesta melusta, josta ei ole hyötyä analyysin kannalta. Sen järkeen tietoja käsitellään ETL-processin mukaisesti.

ETL tulee sanoista Extract, Transform and Load. Suomeksi: poiminta, muunos ja lataaminen. Tämä kolmiportainen prosessi mahdollistaa tiedon varastoinnin sellaisessa muodossa, että sitä voidaan edelleen analysoida ja vertailla perinteisillä datahallintojärjestelmillä.

Kuva 1: Big Data ZDnet

Avoin Data

Avoin Data sen sijaan on termi, jolla tarkoitetaan vapaasti ja maksutta jaettavaa tietoa. Usein julkinen sektori tai kansalaisjärjestot (NGOs) tuottavat tietoa, joka on vapaasti tarjolla kaikkien käytettäväksi. Usein tälläisillä tiedoilla on yleishyödyllinen tarkoitus, ja tekijöitä kiinnostaa sen että tieto saavuttaisi mahdollisimman laajan yleisön.

Kuva 2 Avoin Data: Muuttuva media Blogit Haaga-Helia

”Helsinki Region infoshare” ovat sivustot, jossa jaetaan pääkaupunkiseudun avointa dataa. Siellä on myös vino pino erilaisia sovelluksia, joita kuka tahansa voi kehittää hyödyntämään avointa dataa. Usat sovellukset liittyvät joko (joukkoliikenteen) liikennejärjestelyihin tai alueen statistiikkaan.

Palveluiden ja tuotteiden valmistajille voisi olla hyödyllistä seurata sovellusta nimeltäi ”Kuntien ostot”, jossa tiedotetaan Helsingin, Espoo ja Kauniaisten julkisista ostoista vuosittain, Tai ”Hilmappi” -sovellus, joka helpottaa julkisenhallinnon tarjouspyyntöpalvelu HILMAan jätettyjen tarjousten seuraamista.

Asiakasyrityksemme TinyAppin kannalta mielenkiintoista tietoa voisi löytyä sovelluksesta jossa tiedoitetaan pääkaupunkiseudun lasten ja perheiden tapahtumista. Niihin osallistuminen, voisi olla mukavaan vaihtelua päiväkodin rutiineihin. Toinen hyödyllinen sovellus voisi olla pääkaupunki seudun vihreät alueet. Joillain päiväkodeilla omaa pihaa on rajoitetusti ja siksi varsinkin vanhemmat lapset nauttivat vierailuista muihin puistoihin.

Lisäksi avoimesta datasta löytyy statistiikkaa koskien eri alueiden demograafista kehitystä ja kaupunkien tulevaisuuden suunnittelua, mistä voisi olla hyötyä TinyAppille.

Lähteet:

IBM: https://www.ibm.com/analytics/hadoop/big-data-analytics

WIKIPEDIA: https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data

tech target: http://searchdatamanagement.techtarget.com/definition/extract-transform-load

[sturkki-blog1]

Digi 2.2 Inbound-markkinointi

Ai siis miten? Että asiakas markkinoi itse yrityksen tuotteita …ja kenelle?

Katsotaanpa…

Ensimmäinen havainto: Wikipediaa lukuun ottamatta ensimmäisen sivun hakutulokset ovat kaikki kaupallisia markkinointiyrityksiä.

Toinen havainto: Hubspot liittyy läheisesti asiaan.

Lähden siis tutkimaan mikä Hubspot on.

Monilla ylempänä mainitsemillani sivustoilla kerrotaan ylpeydellä Hubspot sertifikaateista. Hubsopt ei kuitenkaan ole mikään yliopisto tai muu riippumaton kouluttaja, vaan yritys siinä missä muutkin. Jotenkin Hubspot on kuitenkin onnistunut tekemään itsestään inbound-markkinoinnin referenssin. Tällä videolla on taustaa asiasta.

Hubspotin päätuote on software, joka kattaa Customer Relations Management, Markkinoinnin ja myynnin työkalut, ilmeisesti siis ”inbound” näkökulmasta. Lisäksi yritys tarjoa erilaisia ja eritasoisia koulutuksia ja on-boarding palveluita.

Hubspotin mukaan inbound markkinoinnissa nimenomaan autetaan potentiaalisia asiakkaita löytämään tuotteet.  Outbound markkinointi on luonnollisesti inbound markkinoinnin vastakohta, jossa asiakkaita lähestytään aktiivisesti ja heidän huomiostaan taistellaan markkinointistrategian avulla.

Tässä alla on Hubspotin Inbound Methodology ”The best way to turn strangers into customer and promoters of your business”. (ihan näppärä slogan tuo edellinen)

Kuva 1. Hubspot inbound Methodology

Blogi kirjoitus Zeeland family markkinointi yrityksen sivustoilla on inboud -markkinoinnille löydetty suomenkielinen termi, joka on” vetovoimamarkkinointi”.  Termi on mielestäni hyvin kuvaava, kun tarkoituksena on siis hellävaraisesti tuoda aiheesta kiinnostuneet aihepiirin luokse. Asiakkaita ei häiritä vaan heitä autetaan löytämään haluamansa palvelu, tuote tai tieto.  

Inbound-markkinointi toiminnassa

Yksi esimerkki inbound-markkinoinnista on yritysblogi tai sisällön luonti.  Yrityksen sivustoilla toimiva blogi voi antaa yksilöllistä tietoa aihepiiristä, jota asiakkaat arvostavat ja näin päätyvät yrityksen sivustoille. Reseptit ovat hyvä esimerkki aihepiiriin liittyvän sisällön luomisesta ruokakaupoille tai tuholaisten torjunta ohjeet puutarhaliikkeille.

Toinen esimerkki inbound markkinoinnista on sosiaalisen median käyttö. Tällä tarkoitetaan kohdistettuja tarjouksia tai muita kimmokkeita, jo yrityksen tuntemille kontakteille, esimerkiksi heille jotka seuraavat Twitteriä,  ovat peukuttaneeet facebook profiilia, tai seuraavat yritystä instragrammissa.

Kolmantena erimerkkinä voisin vielä mainita uutiskirjeen. Jos asiakkaat kirjautuvat uutiskirjeeseen pystytään heille lähettämään tietoa sähköpostitse säännöllisin väliajoin. Uutiskirjeellä voidaan myös luoda erityisiä kampanjoita vain kirjautuneille potentiaalisille asiakkaille.

  Lähteet:

Zeeland family

http://blogi.zeelandfamily.fi/inbound-markkinointi-suomeksi

Hubspot

https://www.hubspot.com/inbound-marketing

Inbound marketing

http://www.inboundmarketinginc.com/inbound-marketing-examples.html

Printsome insights

https://blog.printsome.com/inbound-marketing-examples/

Digimoguli

https://www.digimoguli.fi/blogi/inbound-markkinointi-vs-outbound-markkinointi

Akatemia 24/7

[sturkki-blog1]

Digi 5.1 Somemarkkinoinnin trendit

Somemarkkinointi yritys Kurio on tuottanut raportin somemarkkinoinnin trendeistä vuonna 2017, joka julkaistiin joulukuussa 2016. Raportissa esitellään muun muassa tulevan vuoden kolme tärkeintä trendiä, sekä muita tulevaisuuden kehityssuuntia ja sitä varten on haastateltu 26:tta kotimaista asiantuntijaa. Heti ensimmäiseksi oli kiva huomata, että haastateltujen sukupuolijakauma oli kerrankin aika tasainen, joten voisi kuvitella raportin tulosten esittävän monipuolisia alan osaajien mielipiteitä. Kuvittelisin myös, että haastateltaville on ollut haasteellista valita vain kolme vuoden somemarkkinointitrendiä, kun alalla on niin paljon on meneillään ja se elää ja muuttuu jatkuvasti.

Joka tapauksessa Kurion raportti nostaa siis esille seuraavat trendit:

1.Videon käyttö kasvaa entisestään

2. Facebook on edelleen somemarkkinoinnin ykkönen

3. Tekoäly tulee…eli koneet harjoittavat interaktiivista markkinointia.

Miten sitten asiakasyrityksemme TinyApp, pystyisi hyödyntämään näitä trendejä?

Video

Jos mietimme ensimmäistä trendiä, eli liikkuvaa kuvaa tulee tietysti ensimmäiseksi mieleen alaikäisten yksityisyyden suoja. Mutta entä, jos videolla ei olisikaan lapsia? Tiny App tuntuu kiertävän erittäin aktiivisesti kaikkia alan messuja ja tapahtumia. Ehkä sisältöä voisi tuottaa sieltä, esimerkiksi ”Tiny App live stream Helsinki Slush”. Toinen idea voisi olla esitellä sovelluksen toimintoja lyhyillä videoilla You Tubessa tekstin sijaan.

Facebook

Facebook sitten… Raportissa haastateltujen asiantuntijoiden mielestä Facebook on edelleen ylivoimainen somemainossa kustannustehokkuutensa ja tavoittavuutensa takia. Se myös paranee koko ajan reaaliaikaisuudessa, paikkatietojen hyödyntämisessä ja tavoittaa sekä kuluttajia että yrityspäättäjiä.

Tiny Appillä on kaksi Facebook profiilia, toinen TinyApp Suomi ja toinen pelkästään TinyApp, joka on englanniksi. Seuraajia profiileilla on vastaavasti 143 ja 40 kappaletta. Ei tarvitse olla asiantuntija voidakseen päätellä, että paljon on tehtävissä Facebookin potentiaalin saavuttamiseksi. Postauksia kyllä löytyy kohtalaisen usein, mutta ne ovat usein viittauksia artikkeleihin tai tapahtumiin muualla mediassa. Kiinnostava sisältö puuttuu.

Miten saadaan vanhemmat ja kasvatusalan työntekijät ohjattua TinyAppin Facebook sivuille? Tarvitaan aiheeseen liittyvää oheismateriaalia, joka luo kiinnostavaa sisältöä potentiaalisille asiakkaille. Kun kyseessä on kasvatusalan mobiilisovellus niin siihen liittyvä kiinnostava oheismateriaali voisi olla vaikka lastentarviketuotevertailut, arkiselviytymisniksit tai meidän perhe -tarinat.

Tekoäly

Tekoälyn tulemisella tarkoitetaan Chatbot- palvelun kaltaisia palveluja. Eli palveluja, joissa keskustelemme asiakaspalvelun kanssa, mutta todellisuudessa toisessa päässä onkin robotti. Tällä hetkellä vielä Chatbot- toimii yhteistyössä oikean ihmisen kanssa eli kun ensimmäinen kontakti on luotu tai kun keskustelu mutkistuu, se siirretään koneelta oikealle ihmiselle. Tämä toiminto on myös TinyAppille helposti hyödynnettävissä. Yrityksen nettisivut eivät ole kovin informatiiviset, joten olisi hyvä tarjota ”voinko auttaa sinua” lisätieto mahdollisuutta proaktiivisesti chatin kautta sivustoilla vierailijoille.

[sturkki-blog1]

Digi 4.2 -Tulevaisuuden maksutavat

Aina välillä minulle sanotaan, että olen luonteeltani pessimisti tai negatiivinen ihminen. Itse olen mielestäni vain varovainen. Ennekuin heittäydyn johonkin, mietin mikä voi mennä vikaan. Risk assessment! 

Lukiessani kirjoituksia Suomen Pankin e-kirjasesta tulevaisuuden maksutavoista esiin nousi oikeastaan kaksi pääteemaa: helppous ja mobiilius (jos asian voi näin ilmaista). Ja tietysti mieleeni pulpahti heti mikä näissä voisi mennä vikaan…

Helppoudella tarkoitetaan sitä, että asiaomaista ei enää häiritä maksamisella vaan hän voi rauhassa keskittyä ostotapahtumasta nauttimiseen. Maksaminen tapahtuu jossain taustalla koneiden välisenä keskusteluna. Asiakkaan ei enää tarvitse juurikaan vaivautua huolehtimaan moisesta banaaliudesta. Mutta hetkinen, eikö maassamme juuri muutama vuosi sitten ollut pikavippiepidemia, jossa ihmiset velkaantuivat pahasti kulutusluottojen takia? Onko nyt siis vastuullista olettaa, että samat kansalaiset pärjäisivät taloutensa kanssa, eivätkä ajautuisi luottokorttivelkakierteeseen tai käyttäisi kaikkia lapsilisiä shoppailuun kun se on niin helppoa ja kivaa? Ostoriippuvuus on tunnettu ongelma, jota käsitellään esimerkiksi päidelinkki.fi sivustoilla.

Kuva 1: Shopping New York. Viator.com

Toinen teema joka korostui kirjoituksissa, oli mobiililaitteen käyttö. Jouduin ihan miettimään, että mitä mobiililaitteella itseasiassa tarkoitetaan. Jos kyseessä on siis puhelin, miksei sanota puhelin? Tulin siihen lopputulokseen, että mobiililaitteella tarkoitetaan mitä tahansa mukana kulkevaa vempainta, jossa on internet yhteys, ja joka näin ollen mahdollistaa reaalisaikaisen maksun. Myös tämän teeman kohdalla mieleeni nousi ihminen heikoimpana lenkkinä. Maksukortit ovat tallessa lompakossa, mistä ne otetaan esille vain maksun yhteydessä, mutta puhelin sen sijaan on käytössä kokoajaan, ja ainakin minulla se on aina hukassa. Aina kun lähden kotoa, viimeiset 5 minuuttia vietän puhelinta etsien. Olisi siis erittäin huolestuttavaa, jos mobiililaite olisi pääasiallinen maksuvälineeni.

Siksi toisekseen ihmiskunta ei ole historiansa aikana juurikaan osoittanut hyvätahtoisuuttaan, joten mietin myös johtaisiko tämä entistä raadollisempaan rikollisuuteen, jossa ihmisiltä ryöstetään paitsi mobiililaite myös peukalo, jotta laite saadaan toimimaan kätevästi.

Kuva 2:  vserv.com

Ruotsissa on käytössä SWISH maksujärjestelmä, jota olen käyttänyt itsekin. Ideana on puhelimen avulla mahdollistaa pienet tilisiirrot yksityishenkilöiden välillä. Käytännössä siis ladataan puhelimeen sovellus, jossa henkilö ja puhelinnumero yhdistetään pankkitiliin mobiilitunnisteen avulla. Käyttöä voi myös rajoittaa asettamalla päivittäisen ylärajan tai yhdistämällä sovellus tiliin jossa ei pidetä paljon rahaa. SWISH on erittäin kätevä tapa maksaa esimerkiksi kirpputoreilla tai kun haluat maksaa osuutesi työkaverin läksiäislahjasta jne. Vaihtorahaa ei tarvita eikä tarvitse etsiä otto-automaatteja.

[sturkki-blog1]

Digi 4.3. Verkkokauppa Pohjoismaissa

Logistiikan yritys Postnord on tehnyt tutkimuksen pohjoismaalaisten verkko-ostotottumuksista. Postnord on siis Ruotsin ”Posti”, joka on sitten laajentanut palveluitaan ulkomaille ja erityisesti muihin Pohjoismaihin. Kesäkuussa 2009 Post Danmark A/B ja Post en AB yhdistyivät, ja vuodesta 2011 lähtein konsernin nimi muuttui PostNordiksi, joka on nykyisin siis Pohjoismaiden johtava logistiikan alan yritys, jonka pääkonttori on muuten ihan tuossa kulman takana meillä Solnassa.

Postnordin tutkimuksessa verrattiin pohjoismaalaisten ostotottumuksia verkossa. Kaikilla mailla oli oma erikoisuutensa muihin verrattuna; norjalaiset malttavat odottaa tuotteitaan, ruotsalaiset käyttävät puhelimiaan, tanskalaiset maksavat mieluiten maksukortilla, erityisesti Dankortilla, joka on kauppiaille ilmainen maksutapa (!). Mielenkiintoinen seikka sinänsä, että tällainen kortti on olemassa sillä usein näkee vieläkin pikkukaupoissa ilmoituksia, ettei korttimaksuja hyväksytä alle tietyn euromäärän, juuri pankkien provisioista johtuen.

Kuva 1. Mobiililaitteen käyttöä. Postnord.

Suomalaiset sen sijaan maksavat mieluiten ostoksensa pankkien suoramaksulla. Minusta tämä on todella hämmästyttävää, sillä oman käsitykseni mukaan luottokorteilla on paras vakuutus maksukaappauksia vastaan. Muutenkin pankkini tuntuu seuraavan epäilyttäviä tapahtumia erittäin tarkasti.

Toinen tyypillinen piirre suomalaisten ostotottumuksissa on ostosten valuminen ulkomaalaisiin verkkokauppoihin, mikä on mielestäni suorastaan huolestuttavaa. Suomessa on aina 80-luvulta saakka kampanjoitu kotimaisten tuotteiden puolesta. Onhan se ymmärrettävää - jos kerran muut niin miksei mekin-  ja pienenä maana vielä paremmalla syyllä on hyvä ostaa paikallisilta yrityksiltä ja näin varmistaa, että tuotteet/palvelut ovat saatavissa myös huomenna. En tiedä millaisen vaikutuksen kampanjointi oikeasti onnistui saamaan aikaan, mutta ainakin verkkokaupan kohdalla nuo periaatteet tuntuvat nyt unohtuneen.

Yleisesti suomalaiset ostavat vähemmän verkossa kuin kollegat Pohjoismaissa. Niissä verkko ostoksia oli tehnyt viimeisen kuukauden aikanani 65-67% vastanneista, kun taas Suomen kohdalla prosentti oli vain 49. Muut maat arvostivat eniten verkkokaupassa riippumattomia kellonaikoja, kun taas suomalaiset arvostivat valikoiman laajuutta.

Tämän raportin luettuani olen nyt paljon valistuneempi Pohjoismaalaisten verkko-ostotottumusten suhteen, mutta opin myös muutaman uuden termin (mikä on aina hauskaa 😊). Eli ”webrooming” ja ”showrooming”.  Olen ollut vähän huolestunut kivijalkaliikkeiden kohtalosta, mutta nyt tunnen oloni huojentuneeksi sillä tutkimuksen mukaan webrooming on paljon yleisempi ilmiö (puolet vastanneista) kuin showrooming (joka kymmenes), ja syyllistyn siihen usein itsekin. Webrooming tarkkoittaa sitä, kun asiakas etsii tietoa tuotteista verkosta, mutta menee sitten valittuun liikkeeseen ostamaan tuotteen. Showroaming on tietenkin päinvastainen ilmiö eli kun tuotteet sovitetaan ja valitaan kaupassa ja ostetaan sitten verkosta. Parhaassa (ja kohta ainoassa) tapauksessa nämä kaksi ilmiötä eivät taistele keskenään sillä menestyäkseen kauppojen tulee toimia omnichannel -periaatteella eli näin ollen oli ilmiö kumpi tahansa, ostos päätyy aina samaan pussiin.

Kuva 2. Webrooming ja Showrooming Pohjoismaissa. Postnord.

[sturkki-blog1]

Juttua virtuaalifasilitoinnista

Kurssin aikana jokainen ryhmämme jäsen fasilitoi vähintään yhden ja useimmat kaksi ideointiin littyvää menetelmää. Itselleni osui heti kurssin ensimmäinen fasilitointivuoro.  Tämä ei sinänsä ollut minulle aivan uusi menetelmä, sillä työpaikalla olen suorittanut noin 2 tunnin pikakurssin fasilitoinnista, juuri ennen kokousta. Sillä kertaa taisin kyllä epäonnistua tehtävässä surkeasti, sillä ryhmä viis veisasi minusta ja jatkoi sisäistä väittelyä aiheesta.

Kehitysyhteistyöpalvelukeskus Kepa RY:n kustantamassa fasilitaattorin työkirjassa on hyvin selkeästi opastettu fasilaattorin tehtäviin  ja konkreettisesti  nostettu esille fasilitoinnin tärkeimpiä pointteja. Yksi niistä on se, että yhden ryhmän jäsenen tulisi pitäytyä prosessissa ja toiset sen sijaan tuottavat sisältöä. Noh, meidän ryhmämme kutistui vain 4:ään henkilöön heti kurssin alkumetreillä, joten tuntui mahdottamalle, että fasilitaattori keskittyisi ainoastaan prosessiin ja dokumentointiin, varsinkin kun kyse oli ideoinnista.  Esimerkiksi Brainwriting ja  Lotus blossom -työkalussa tuli tuottaa todella paljon ideoita.

Virtuaalifasilitoinnissa jännitti eniten tekniikan toiminnan sujuvuus. Yksi omista fasilitoinneistani tehtiin niin, että osaanottajat olivat kolmessa eri maassa ja yksi jopa uima-altaan reunalla. Saimme kuitenkin noin tunnin mittaisen session vedettyä läpi, vaikka yhteydet välillä katkesivatkin. Jos jotain parannettavaa sanoisin, niin näin jälkeen päin ajatellen olisin voinut käyttää jotain fasilitaattorin työkirjassa esitettyä hengitysharjoitusta keskustelun puolivälissä.

Virtuaalifasilitoinnissa on mielestäni hyvin tärkeää hyvä valmistelu, paitsi materiaalin osalta, mutta myös teknisesti. Havaitsin hyväksi kokeilla toimintoja jonkun kanssa, voidakseni olla varma, että kaikki sovellukset kuten AC-kokous, ruudun jakaminen + työskentelyalusta toimivat hyvin yhdessä ja että mikrofonit ja kamerat toimivat. Kuvan näkeminen helpottaa yhteistyötä, mutta valitettavasti hidastaa yhteyksiä ja aiheuttaa nikottelua äänessä. Yhteyksien viiveiden takian keskustelu ei ole yhtä sujuvaa kuin fyysisissä kokouksissa, sillä se poistaa spontaniutta ja ohjaa mieluummin odottamaan puheenvuoroa.

Näiden fasilitointikokemusten perusteella opin käyttämään paljon uusi työskentelyalustoja, joiden olemassa olosta minulla ei ollut aavistustakaan. Rehellisesti sanottuna tunsin oloni hieman vanhaksi ja ”out dated”. Tarjolla on näköjään valtava määrä online työkaluja, jotka mahdollistavat etätyöskentelyn yhtäaikaisesti muiden kanssa.

Tulevaisuudessa voin hyödyntää taitojani työpaikalla, ehkä yhteisen työalustan käyttämiseen, missä kaikki tiimiläiset voisivat omaan tahtiin käydä täydentämässä tai lisäämässä asioita.

[sturkki-blog1]

Blogi kirjoitus Tiny App kehitysideasta: Ryhmä 8

Ryhmämme on etsinyt ratkaisua asiakasyritykseen toimeksiantoon. Esitän alla Lean Canvas mallin terminologiaa käyttäen kehitysideamme keskeiset kohdat:

PROBLEM

·       Vanhemmat eivät saa riittävästi tietoa lapsen pedagogisesta kehityksestä.

·       Vanhemmat eivät pysty osallistumaan lapsen kehitykseen päiväkodissa.

CUSTOMER SEGMENTS

Kohderyhmänämme ovat perheet, eli vanhemmat ja lapset sekä päiväkodit ja niiden työntekijät. Ideaalinen asiakas olisi yksityinen päiväkoti, joka on digimyönteinen. Heillä on valmiina tabletit ja älypuhelimet, sekä lasten että työntekijöiden käyttöön. Lisäksi päiväkoti haluaisi panostaa yhteistyöhön vanhempien kanssa ja olla edelläkävijä uusien pedagogisten menetelmien käytössä.

SOLUTION

Ideointityökalujen avulla ryhmämme päätyi ratkaisuun, jota kutsumme nimellä ”Oppimistavoitteet ja Tehtäväpankki”. Tähän ratkaisuun sisältyy lapselle asetetut henkilökohtaiset oppimistavoitteet ikätyypillisten taitojen mukaan. Tehtäväpankissa on eri osa-alueita opeteltavien taitojen mukaan ja tehtävien edistymistä seurataan säännöllisesti.

UNIQUE VALUE PROPOSITION

Ratkaisumme mahdollistaa päiväkotihenkilökunnan ja perheiden läheisen yhteistyön lapsen kehityksen seuraamiseen ja edesauttamiseen. Puhelinapplikaation käyttö on helppoa ja parantaa tiedon kulkua vanhempien ja opettajien välillä. Kumpikin taho voi helposti nähdä mihin viimeksi jäätiin ja jatkaa seuraavaan tehtävään. Päiväkodissa tehtävien suoritusta seurataan ohjatusti, ja opettajat pystyvät helposti pitämään silmällä lasten taitojen kehitystä.

Tehtäväpankki antaa ideoita perheen keskeiseen laatuaikaan. Tehtäväpankki jakautuu eri osa-alueisiin, esimerkiksi motoriikka, kielenkehitys, käytöstavat, luonnontuntemus, tiedot ja taidot jne. Näin varmistetaan lasten monipuolinen kehitys.  Parhaimmillaan visioimme, että tehtäväpankki luo yhteisiä hetkiä perheille, antaa onnistumiselämyksiä lapselle ja helpottaa opettajien suunnittelutyötä.

CHANNELS

Markkinointi kanavia ovat Tinyappin omat markkinointikanavat, ostettu mainonta ja ansaitut kanavat.

REVENUE STREAMS

Innovaatiomme on osa Tinyapp sovellusta, joten tulot tulevat lähinnä sovelluksen asiakkailta. Haluttaessa Tinyapp voisi laskuttaa tehtäväpankista erikseen, sovelluksen Premium versiona. Muussa tapauksessa tulot tulevat sijoittajilta ja yhteistyökumppaneilta. Yhteistyökumppaneiksi voisimme myös laskea tavarantoimittajat. Jotkut tehtävät tarvitsevat oheismateriaalia tai tietynlaista vaatetusta. Inbound-markkinointi voisi olla paikallaan.

 COST STRUCTURE

Kustannuksia syntyy sovelluksen valmistelusta ja sisällön luonnista eri ammattilaisten palkkakustannuksina. Kustannuksia syntyy myös tehtävämateriaalien hankinnasta ja muusta valmistelusta. Jos ohjeet annetaan esimerkiksi videolla, tarvitaan kuvausryhmä ja asiaan kuuluvat tilat.  Kuluja aiheutuu myös markkinoinnista ja ideantoteutukseen ja sovelluksen käyttöönottoon kuluvasta ajasta.

KEY METRICS

Innovaatiomme onnistumisen mittapuuna ovat tehtäväpankin käyttökerrat, suoritetut tehtävät sekä niistä saatu palaute. Jos innovaatiomme taloudellista tuottavuutta halutaan mitata, tulisi laskutuksen erottua muusta sovelluksesta. Näin tulosta voitaisiin verrata kustannuksiin ja myytyihin lisensseihin.

UNFAIR ADVANTAGE

Innovaatiomme paras anti on sen takana oleva vahva pedagoginen osaaminen lapsen eri kehittymisvaiheisiin liittyen. Sovellus on myös kotimainen tuote, joka perustuu Suomen varhaiskasvatus suunnitelmaan.

Tässä muutamia kuvituskuvia aihepiiriin liittyen.

Kuva 1. Tietotaitoja

Kuva 2. Luonnontuntemusta

Kuva 3. Askartelua

Kuva 4. Liikuntaa

[sturkki-blog1]

Digi.2.1 Yrityksen digitaaliset kanavat

Yritysten digitaaliset markkinointikanavat jaetaan usein omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Toisinaan eri kanavien rajat ovat häilyvät. Kuvaan nyt lyhyesti mitä kukin niistä pitää sisällään ja miten niiden tuloksia voidaan mitata. Antamani tiedot pohjautuvat markkinointi ekspertti Kit Smithin blogi-kirjoitukseen 30.6.2016 Brandwatch sivustoilla.

Kuva 1. Kuvituskuva Linked In. 

1.     Omat kanavat

Omat kanavat ovat kanavia, jotka omistetaan tai joita ylläpidetään itse, esimerkiksi verkkosivusto, twitter account, facebook profiili ja blogi. Omien kanavien sisältö perustuu yrityksen markkinointistrategiaan. Yleensä asiakkaat arvostavat tietopohjaista sisältöä.

Miten mitataan?

Omien kanavien tulosten mittaukseen käytetään valitus alustan analyysityökaluja. Periaatteena on siis mitata itse aikaan saatua näkyvyyttä ja sen luomaa toimintaa yleisössä. Tarjolla on myös riippumattomia analyysityökaluja, joiden avulla voidaan analysoida kaikkien omien kanavien vaikutus yhdessä ja verrattuna toisiinsa. Näin saadaan tietää, miten saavutetaan asiakaskunnan huomio ja mielellään vielä positiivisessa mielessä. Lopuksi voidaan käyttää Google Analytics-työkalua mittaamaan, miten tämä kaikki vaikuttaa liikehdintää yrityksen sivustolla.

2.     Ostetut kanavat

Ostetuilla kanavilla tarkoitetaan periaatteessa digitaalista markkinointia. Tuote tai yritys ilmestyy hakutuloksiin tai banneriin, ennalta valittujen hakulauseiden tuloksena. Usein laskutus perustuu niin sanottuun “Pay Per Click” malliin eli lasku tulee takautuvasti osumien määrästä riippuen.  

Miten mitataan?

Maksettujen kanavien tulosten mittaukseen käytetään yleensä valitun alustan tarjoamia työkaluja, mutta myös ulkopuolisia analyysityökaluja on tarjolla. Halutaan siis mitata, kuinka suuri osa käytetyistä mainostyökaluista ohjaa liikennettä, sinne minne halutaan ja kuinka suuri osa siitä muuttuu ostotapahtumiksi. On myös olemassa työkaluja, jotka mittaavat maksettujen kanavien tehokkuutta verrattuna orgaanisiin tuloksii verkossa. Tällä tavoin yritys saa selville oliko kannattavaa maksaa, vai olisiko samoihin tuloksiin päädytty muutenkin.

3.     Ansaitut kanavat

Ansaitut kanavat ovat ehkä digitaalisesta markkinoinnista tehokkaimmat, sillä niitä pidetään riippumattomina ja luotettavina. Näillä kanavilla tarkoitetaan kaikenlaista keskustelua ja näkyvyyttä tuotteen tai yrityksen ympärillä, joka tapahtuu yrityksestä riippumatta. Joku bloggaaja voi esimerkiksi päättää esitellä tuotetta tai mainita sen kirjoituksessaan, tai tuote voi päätyä jollain tapaa uutisiin. Ansaitut kanavat on siis omien kanavien ja ostettujen kanavien vaikutusten monistettu kaiku.

Miten mitataan?

Ansaittujen kanavien vaikutusta voidaan mitata Social Analystics -työkaluilla. Kun hausta poistetaan omat kanavat jäävät jäljelle maininnat ansaituissa kanavissa.

Ansaitut kanavat kuvastavat parhaiten asiakkaiden mielipiteitä ja ääniä. Share of voice-työkalu mittaa tätä virtaa kilpailijoihin verrattuna ja ylipäätänsä näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa.

Kuva 2. Kuvituskuva Share of Voice:  bazaarvoice blog

[sturkki-blog1]

Digi 3.4 Hakukoneoptimointi (SEO)

Hakukone optimointi, miten sivustoni löydetään? Onko siitä pakko maksaa? Voinko itse tehdä jotain asialle?

Nämä kysymykset askarruttavat varmasti monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Google on julkaissut alun perin sisäiseksi muistioksi tarkoitetun hakukoneoptimoinnin aloitusoppaan suuren yleisön käyttöön.   Kyseessä on siis orgaanisten hakutulosten optimointi, joka on ilmaista.

Seuraavaksi tiivistän teille omasta mielestäni 10 parasta/hyödyllisintä kohtaa hakukoneoptimoinnin aloitusoppaassa.

1.       Käytä ”title” tunnisteita. Ne ovat tämän näköisiä <title> ja sijoitettu <head> –tunnisteen sisälle

Lisää jokaiselle sivulle oma tunniste, joka on lyhyt mutta kuvaileva, yksilöllinen (joka alasivulla oma), kuvailee sisältöä tarkasti ja vastaa hyvin hakulausekkeisiin.

Kuva 1. Title tunniste

2.       Lisää ”description” sisällönkuvauskenttä

Tämä on yhteenveto sivustosta. Google saattaa käyttää sitä katkelmana hakutuloksissa. Jokaisella sivulla tulisi olla oma yksilöllinen kuvaus, jotta hakutulokset ohjaisivat mahdollisimman tarkasti tiedon äärelle.

Kuva 2. ”description” sisällönkuvauskenttä

 3.       URL osoitteen tulee olla helposti luettava

Osuvat sanat parantavat hakukoneiden kykyä lukea asiakirjoja ja sanat ovat myös helpommat löytää kuin mitään tarkoittamattomat pitkät koodit. Samalla sivuston osoite jää helpommin lukijan mieleen.

4.       Luo yksinkertainen ja kuvaileva hakemisto rakenne.

 5.       Laadi kaksi sivustokarttaa, toinen ihmisille ja toinen koneille.

Sivustokartta on yksinkertainen sivuston luettelo, joka selittää eri sivustojen hierarkian. Täältä käyttäjät voivat tarkistavat mistä tieto löytyy. XML-sivustokarttatiedosto sen sijaan auttaa Googlea löytämään sivustosi.

6.       Lisää ankkuriteksi

Ankkuriteksti on napsautettava teksti, joka sijoitetaan linkin ankkuritunnistemeen. Tekstin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään linkin takana olevan sivuston sisältöä: tekstin tulee olla lyhyt mutta kuvaileva. Ankkuritunnistin tulee muotoilla niin, että se eroaa muusta tekstin ja on helppo huomata.

7.       Lisää tunnistimet kuviin

Kuvien käyttöä voi optimoida lisäämällä niihin määritteet ”attributes”.  Jos lukija käyttämä selain ei avaa kuvaa, niin määritteestä voi silti päätellä mitä kuva esittää.  Kuvissa kannattaa käyttää vain yleisesti tunnistettuja muotoja PEG, GIF, PNG ja BMP.

8.       Käytä otsikko tunnisteita

Otsikko tunnisteita on kuutta eri kokoa joista <h1> on tärkein eli pääotsikko ja <h6> vähiten tärkeä otsikko.  Otsikko eroaa ”title” tunnistimesta siinä, että se on itseasiassa osa tekstiä. Otsikon tunnistimen merkkaavat tekstiä yleensä hieman isommalla fontilla ja näin lukijan on helppo nähdä mikä tekstissä on tärkeää.

9.       Mainosta maltillisesti

Voit mainostaa sivustoasi fyysisesti verkon ulkopuolella mutta myös sivustoilla olevan blogin avulla. Paikallisten yritysten kannattaa sijoittaa itsensä kartalle Google Place toiminnolla. Muita hyviä keinoja on olla läsnä sosiaalisessa mediassa ja ottamalla yhteyttä aihepiiristä kiinnostuneisiin yhteisön. Vältä kuitenkin liiallista linkkien ja sähköpostien lähettämistä.

10.   Jos olet verkkovastaava, tutustu Google tarjoamiin ilmaisiin verkkovastaavan työkaluihin.

[sturkki-blog1]

Digi 3.3 verkkosivustojen ominaisuudet

Entrepreneur.com on listannut 50 vinkkiä pienyrityksille, joiden avulla parantaa sivustojensa ulkonäköä, toimintaa ja turvallisuutta. Tehtävänannossa pyydetään valitsemaan vinkkien joukosta kehitysehdotuksia asiakas yrityksemme sivustoille.  Alla listaa mielestäni viisi parhaiten sopivaa kehitysehdotusta asiakasyrityksellemme.

1.       URL osoitteet ja sisäiset linkit ja

Sisäisillä linkeillä voidaan järjestää tietoa niin, ettei kaikki tieto ole esillä samaan aikaan, mutta linkkien kautta päästään syventäville tasoille. Linkkien osoitteet tulee muodostaa sanoista, jotka ovat sisältöä kuvaavia ja yksilöllisiä. Näin hakukoneet löytävät sivustot paremmin.

2.       Breadcrumbs

Breadcrumbs on eräänlainen osoite, heti yläpaneelin alapuolella sivustoilla. Tästä voidaan paikallistaa helposti missä kohtaa parhaillaan navigoidaan sivustolla. Sen avulla on myös helppo liikkua helposti.

3.       Aukioloajat

Sivustojen alapaneelissa on yleensä yrityksen yhteystiedot, osoite, puhelin numero jne. Samalla sinne on myös kätevää laittaa yrityksen aukioloajat tai asiakaspalvelun ajankohdat. Jos kyseessä on etäpalveluja tarjoava yritys, ei fyysisellä osoitteella tietenkään ole paljon merkitystä paitsi laillisista syistä, mutta aukiolo tai tukipalveluiden aukioloajat on hyvä laittaa siltä varalta, että asiakkaat tarvitsevat välitöntä apua. Tämän on mielestäni erityisen tärkeää start-up yrityksille. Hyvällä palvelulla on mahdollisuus erottua. Jotkut yritykset eivät laita ollenkaan puhelinnumeroa näkyville mikä on erittäin turhauttavaa. Henkilökohtainen yhteys on toisinaan vieläkin paras!

4.       CAPTCHA -I´m not a robot!

Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart.

Jos sivustoilla on yhteydenotto lomake, on sen yhteyteen hyvää laittaa Captcha kuvavarmennus. Näin vältytään, että robotit ruuhkauttaisivat palvelimen eivätkä oikeat asiakkaat pääse ottamaa yhteyttä.  Captcha on usein sana tai kirjainnumeroyhdistelmä, joka käyttäjän pitää kirjoittaa täsmälleen samalla tavalla alla olevaan kenttää. Joskus käytetään ruutuihin jaettua kuvaa, josta käyttäjän tulee valita oikeat ruudut tietyn kriteerin perusteella. Se on siis tehtävä, jonka vain ihminen pystyy tekemään oikein.  

Kuva 1. Esimerkki kuva CAPTCHASTA.  

5.       Palvelut ja tuotteet        

Yrityksen tuotteet esitellään sivuston keskiosassa, parhaalla paikalla. Niiden tulee olla selkeä ja huomiota herättävät. Etusivulla kannattaa antaa lyhyt esittely tuotteista ja sijoittaa linkit joiden käyttää käyttäjät pääsevät lukemaan lisää halutessaan syventyä tiettyyn tuotteeseen, tai tuotteen ominaisuuteen.

[sturkki-blog1]

Digi 3.1 DNA tutkimus

DNA on tehnyt tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja digitaalisista palvelukokemuksista vuonna 2016. Tutkimukseen osallistui 1036 ihmistä, joiden ikäjakauma oli 15-74 vuotta.

Tutkimuksessa selvitettiin minkälaisia digitaalisia palveluja suomalaiset ovat käyttäneet, mikä on ollut heidän käyttäjäkokemuksensa, sekä miten käyttö ja tyytyväisyys jakautuvat eriluokkien ja sukupuolten välillä.

Tulokset lyhyesti

Tutkimuksen päätulokset voidaan listata seuraavasti:

Pankkipalvelut ovat eniten käytetty digitaalinen palvelu.

Suurin osa vastaajista haluasi käyttää sekä perinteisiä että digitaalisia palveluita.

Miehet suhtautuvat digitaalisuuteen hieman positiivisemmin kuin naiset

Vanhemmat ikäluokat ovat (odotetusti) vähemmän innokkaita kuin nuoret

Kaikkein vähiten käyttökokemuksia on ruokatavaroiden verkko-ostoksista

Pankkipalveluita, hydiridi kauppoja, secondhand kirppis-ryhmiä ja huutokauppoja...sitä me haluamme!

Käytetyin digitaalinen palvelu on pankkipalvelut, joka erottui muista palveluista huomattavasti. Jopa 80% väestöstä on hoitanut pankkiasioita verkossa ja 68 % viimeisen kuukauden aikana. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, jos vertaa pankkien tarjoamia vaihtoehtoja. Verkkopalveluiden käytölle on luotu taloudellinen motiivi, sillä se on huomattavasti halvempaa kuin asiointi pankissa. Toisaalta myös pankkien aukioloajat ovat erittäin lyhyet ja epäkätevät, mikä vaikeuttaa henkilökohtaista asiointia.

Suuri osa vastanneista ja erityisesti nuoret (25-34-vuotiaat) haluisivat mieluiten asioida sekä fyysisesti kivijalkaliikkeissä ja välillä verkossa tai mobiilisti tilanteen mukaan. Monet ovat olleet huolissaan kaupan tulevaisuudesta ja ostoskeskusten autioitumisesta. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi, että tulevaisuuden kauppojen tulisi olla hybridejä, jotka toimivat sekä verkossa että fyysisesti. Fyysisestä kaupasta tulee osa markkinointia ja mahdollinen negatiivinen tulos voidaan laskea markkinointikuluihin.

Yli 60 % vastanneista oli tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa tai kirpputoreilla, ja 79% muisteli että käyttökokemus oli hyvä. Tämä on mielestäni yllättävää, sillä sosiaalisessa mediassa törmään usein valituksiin kyseenomaisten ryhmien toiminnasta, kuten tässä videossa karikatyyrisesti näytetään.   Ryhmän hallitsijat valittavat käyttäjistä ja käyttäjät valittavat ryhmien sääntöjen paljoudesta ja tylystä kohtelusta ja kaikkia ovat turhautuneita. Tämän tutkimuksen perusteella tuo mielikuva ei siis pidä paikkaansa. 

Eikun kokeilemaan, hyvin se kuitenkin menee !

Nurinkurista tutkimustuloksissa oli mielestäni se, että vain vähemmän kuin 20% vastaajista oli käyttänyt digitaalisia palveluita (lukuun ottamatta pankkipalveluita), viimeisen kuukauden aikana ja jopa yli 35% ei koskaan (ruokaostosten kohdalla 2% vs 93%). Silti käyttäjäkokemus oli aina ollut erittäin positiivinen verrattuna huonoon kokemukseen, joita oli enimmillään 5% vastaajista.

Ylivoimaisesti vähiten käyttökokemuksia oli siis ruokatavaroiden verkko-ostoksista. Tämä oli mielestäni todella yllättävää! Itse olen niiden vannoutunut käyttäjä. Mikä ihanampaa kuin saada ruokatavarat omalle ovelle toimitettuina, ilman että tarvitse käyttää siihen arvokasta vapaa-aikaa, taistella lasten kanssa ostoksista, etsiä heitä loputtomien hyllyrivien väleistä, raahata kasseja ja miljoonaa muuta tavaraa parkkipaikalla. Kyllä, se on hieman kalliimpaa, mutta ah joka pennin arvoista!

[sturkki-blog1]

Digi. 1.2  - Digibarometri

Digibarometri on suomalainen tutkimus, jossa verrataan Suomen digitaalista asentoa verrattuna 21:een toiseen maahan. Sen toteuttaa Etlatieto OY, ja sen julkaisevat Liikenne ja Viestintäministeriö, Tekes, Teknologian Teollisuus ry ja verkkoteollisuus ry.  Tutkimus pyrkii siis vastaamaan kysymykseen kuinka Digitaalinen Suomi todella on?

Vuonna 2016 Suomi oli barometrin kokonaisvoittaja. Vuoden 2017 Norja sen sijaan ohitti Suomen, joka siis jäi toiselle sijalle.  Suurin muutos Suomen kohdalla oli tuloksen tippuminen sektorissa ”yritysten edellytykset”.

Pohjoismaat muodostavat raportin kärkinelikon, vaikka mukana on vauraita valtioita, joilla on pitkät perinteet teknologian kehityksessä kuten Yhdysvallat, Japani ja Etelä—Korea. Onko kyse kotiin vedosta? No jaa, saattahan olla, että esimerkiksi amerikkalaisten tekemällä tutkimuksella olisi erilaiset tulokset, eri muuttujista riippuen, mutta varmasti digibarometri on toteutettu korkeimpia tieteellisen riippumattomuuden periaatteita noudattaen. Eihän raportista olisi meille mitään hyötyä, ellei se antaisi objektiivista kuvaa tutkimistaan muuttujista.

Voisin nostaa tässä esille muutaman indeksin vuoden 2017 raportista, jotka omasta mielestäni olivat erittäin mielenkiintoisia. Yksi niistä on ICT osaajien palkkaamisindeksi, eli kuinka moni yrityksistä EI ole kohdannut vaikeuksia löytää ICT osaajia. Suomen indeksi on 47% kun Norjan indeksi on 77 %. Tässä kohtaa ero siis on huomattava. 

Kuva 1: Digibarometri 2017. s.33

Nokian ja Microsoftin vapauttama työvoima ei siis ole pystynyt täyttämään kysyntää. Ehkä kyse on erilaisesta osaamisesta? Suomi on väkiluvultaan pieni maa, mutta niin on Norjakin. Koulutetaanko Norjassa enemmän IT alan osaajia, vai miten alan kysyntää on pystytty tyydyttämään?

Joka tapauksessa on selvää, että markkinoilla tarvitaan enemmän IT alan osaajia kaikissa Pohjoismaissa. Academic Works on perustanut koulutusohjelman nimeltään Academy, jossa haetaan opiskelijoita 12 viikkoa kestävään ilmaiseen koulutusohjelmaan, jonka päätyttyä osallistujille taataan työpaikka. Ohjelma toimii ainakin Ruotsissa ja Suomessa.

Myös indeksissä ”Työntekijöiden ICT-osaaminen” Suomi sijoittui heikosti listan puolen välin alapuolelle, mikä tuntuu oudolle, sille indeksissä mitattiin ihan tavallisten IT taitojen, kuten sähköpostin, taulukkolaskennan tai internetin hakupalveluiden käytön yleisyyttä, nimenomaan kuinka usein eikä kuinka hyvin niitä käytetään.  Asiaa selittää hieman lähde, joka OECD:n tutkimus vuodelta 2012.

Kuva 2. Digibarometri 2017. s.34

Onneksi sentään ”sähköisessä laskutuksessa” Suomi kompensoi saamalla ykkössijan. Ja hyvä niin, sillä business kuin business ei ole mitään, ilman toimivaa laskutusta. 

[sturkki-blog1]

innovation, innovation...

Tällä kertaa pohdimme aihetta innovaatio ja innovointi. Innovaatiolle löytyy Wikipedian mukaan suomen kielinenkin termi eli ”uudennos”. Uudennos tarkoittaa jonkun asian tai palvelun kehittämistä tai muuttamista niin, että se ratkaisee ongelman uudella tavalla tai parantaa ratkaisevasti olemassa olevaa toimintamallia. Innovaatioon tulee siis liittyä joku keksintö tai idea.

Innovointi puolestaan on toimintaa, joka tähtää innovaation syntymiseen. Julkisen sektorin henkilöstölle tarkoitetuilla inno-vointi.fi -sivustoilla innovointitoiminta määritellään seuraavalla tavalla: ” Innovaatiotoiminta viittaa toimintaan, joka edistää ideoiden syntymistä ja kehittämistä hyödyllisiksi ja käytäntöönviedyiksi innovaatioiksi.” Innovoinnin ytimessä on ennen kaikkea ongelman ratkaisu ja kuka sitä tarvitsee.

Gregg Satell:in artikkelissa Harward Business Review -julkaisussa 21.07.2017, innovaatio liiketoiminnassa jaetaan neljää eri ryhmään:

Sustaining innovation

Breakthrough innovation

Disruptive innovation

Basic Research

Yksi yritysten menestyksen tekijä on siis miten hyvin he pystyvät käyttämään eri innovointimalleja liiketoiminnassaan, pysyäkseen edelläkävijänä omalla alallaan. Artikkelissa viitataan, että usein kypsät yrityksen sortuvat liialliseen tuotekehittelyyn ja kikkailuun ja antavat tilaa markkinoilla uusille yrityksille tarjota samaa palvelua yksinkertaisemmin ja halvemmalla (Disruptive innovation).

Kuva 1. Gregg Satell: 4 types of innovation. Harward Business Review 21.07.2017

Myös innovaatiojohtaminen on mielestäni mielenkiintoinen käsite. Voiko innovaatioita johtaa? Ilmeisesti kyse on suotuisen ilmapiirin ja ympäristön luomisesta, joka mahdollistaisi innovointia. Hyvät ideathan tulevat usein sattumalta, kun mieli on virkeä ja ympäristö tarjoaa sopivia virikkeitä.

Mielestäni on mielenkiintoista, että innovaatiosta on tehty oma sivustonsa julkisensektorin henkilöstölle (inno-vointi.fi). Julkinen sektorihan ei tunnetusti ole yhtä ketterä liikkeissään kuin yksityinen sektori. Toisaalta vaa’assa painaa taloudellinen riippumattomuus. Inno-vointi -sivusto tehtiin vuonna 2013 Tekesin rahoittaman. Muita yhteistyökumppaneita on Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen ja VTT. Sivuston olemassa olo viittaa minusta siihen, että julkisella sektorilla on erityinen tarve saada kannustusta ja tukea innovaatioiden aikaan saamiseksi omalla alallaan.

Innovaatioita tarvitaan uudistumiseen ja niistä hyötyvät melkein kaikki. Historian kulussa luonto on yleensä ollut suuri häviäjä ihmisen innovointien tuloksena, mutta toivoisin että tämä trendi voidaan kääntää ympäri 2000-luvulla. Nykyisin innovoinnilla haetaan usein nimeomaan ratkaisua moniin ympäristöongelmiin ja etsitään tapoja miten jatkaa toimintaa kuormittamatta luontoa enempää. Tälläisiä keksintöihin pyritään kannustamaan erilaisten apurahojen ja kilpailujen muodossa. Esimerkkinä voisin mainita muotoilija Mika Prhina keksinnön vettä säästävästä vessasta, joka sai juuri pääpalkinnon kansainvälisessä Home Revisited -suunnittelukisassa. Kisasta ja muista palkituista teoksista voi lukea askonsäätiön sivuilla.

Kuva 2. Mika Prihan suunnittelema vedensäästäjä. Nähtävissä: http://askonsaatio.fi/homerevisited-finalists/wcless/

Lähteet:

http://askonsaatio.fi/homerevisited/

https://hbr.org/2017/06/the-4-types-of-innovation-and-the-problems-they-solve

http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio