captainjonik-blog

[captainjonik-blog]

IL vai IS

TNS Metrix mittaa verkkosivujen kävijämääriä Suomessa. Top-viidessä on pelkkiä uutissivustoja, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yle, Helsingin Sanomat ja MTV. Eniten kävijöitä on kerännyt Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Tässä nyt sitten vähän katselen näitä kahta sivua toiminnallisuuksien, käytettävyyden ja sisällön näkökulmasta.

Molemmat nettisivuthan näistä ovat uutispalveluita. Molemmat sivustot ovat pääpiiretin samanlaisia. Yläreunassa sivuston nimi, päivämäärä, sää ja eri uutiskategoriat. Tämän lisäksi sieltä löytyy linkit peleihin ja muutamiin muihin palveluihin. Molemmat sivut ovat myös tupattu täyteen mainoksia, ja itse en ilman Adblockia näitä sivuja jaksaisi edes selata.

Pieniä eroja kuitenkin on. Iltalehdellä jos haluat lukea, vaikka pelkästään ulkomaan uutisia, niin ensiksi pitää painaa uutisia, ja sen jälkeen sivusto latautuu uudestaan ja pääset valitsemaan ulkomaat. Ilta-Sanomilla taas menet uutiset kohdan päälle ja siihen aukeaa lisävalikko, josta voit valita mitä uutisia haluat lukea. Pieniä toiminnallisia eroja siis on, mutta molemmat ovat keksineet ärsyttävän tavan aloittaa videot uutisissa automaattisesti, ja video kulkee koko ajan sivupalkissa alaspäin skrollatessa.

Käytettävyydeltään itse pidän enemmän Iltalehden sivuista. Tämä varmaan johtuu siitä, että olen tottunut lukemaan aina Iltalehteä. Iltalehden sivuilla tuntuu uutiset löytyvän helpommin ja sivusto on selkeämmän näköinen. Toisaalta, sisältö Ilta-Sanomien sivuilla on tarkemmin. Urheilu kategoriassa on suoraan linkit eri lajien ja eri lajien sarjoille, mistä on helppo karsia turhat uutiset pois. Talous uutisissakin on helppo lukea pörssi uutisia vain tietystä aihepiiristä.

Asiakasyrityksemme verkkopalvelujen kehittämiseen päällimmäisenä näistä kahdesta sivusta tulee mieleen nämä asiat: 1. Sivustojen selkeys on tärkeää. 2. Tieto on hyvä kategorioida mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta sitä on helppo etsiä.

[captainjonik-blog]

Kalavalheita

Monilla liikkeillä on nykyään verkkokauppa. Ei ole ryysistä eikä jonoja ja tavaroiden ostaminen ja selaaminen on helppoa. Itse ostan monesti tuotteita verkkokaupasta, koska se on vaivattomampaa, kuin käydä liikkeessä. Yleisiä verkkokauppoja mitä käytän, on Hong Kong ja Ruoto.fi. Molemmista liikkeistä ostan kalastustarvikkeita.

Hong Kongin verkkosivut ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Kalastustarvikkeet ovat kaikki yhden kategorian alla, ja siellä on helppo mennä eri ala-kategorioiden välillä. Myös ala-kategorioissa on vaihtoehtoja, millä voit rajata hintaa tai tuotemerkit. Yhden tuotteen alla näkee kaikki värivaihtoehdot ja nettivarasto/myymälä saldot. Ei siis tule turhaa reissua myymälään. Tuotteissa on myös selkeät tuotekuvaukset ja monista tuotteista löytyy myös asiakaskommentteja, mitkä ovat yleensä huomattavasti todenmukaisempia kuin tuotekuvaukset. Sivuilla on myös haku ja chatti, mitkä auttavat ongelmatilanteissa.

Ruoto.fi taas on pelkästään kalastamiseen ja veneilyyn erikoistunut liike. Sivut avatessa ensimmäisenä aukeaa chat-palvelu, jos haluaa heti kysyä apua. Ruodon sivuilta on helppo löytää etsimänsä, ainakin jos on tietoinen kalastustarvikkeista. Koska sivusto on erikoistunut kalastukseen, niin haku kohdassakin on eri kalalajien hakuun liittyviä kohtia, mikä helpottaa aloittelevan kalastajan arkea.

Ruodon sivuilla voi myös selata vain yhden merkin kaikkia tuotteita ja lista merkeistä löytyy sivuston alareunasta. Hyvää sivustossa on myös se, että osissa keloissa on huolto-ohjeet videoina, ja vielä suomeksi.

Molemmat sivut ovat selkeitä ja helppokäyttöisiä, ja itse olen aina saanut niiltä hyvää palvelua ja sen takia niitä usein käytänkin. Tosin, koska sivut ovat harrastukseen liittyviä, niin ne ei välttämättä ole kaikille yhtä selkeät.

[captainjonik-blog]

Gigantti somessa

Lähes kaikki ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa eli somea, ja suurin osa ihmisistä käyttääkin useata palvelua, kuten Twitter, Facebook ja Instagram. Koska ihmiset ovat somessa, niin nykyään on myös yritykset. Ja miksi ei olisi, onhan yrityksen siellä helppo mainostaa itseään, tarjouksiaan ja se on helppo paikka saada palautetta. Tässä nyt sitten vähän tutkitaan Gigantin somen käyttöä ja sen käyttämiä kanavia.

Facebook, Twitter ja Instagram. Näitä kolmea somekanavaa Gigantti käyttää. Näistä suurin kanava on ehdottomasti Facebook, jossa on hieman yli 400 000 tykkääjää. Tämän jälkeen tulee Instagram, jossa on vähän alle 50 000 seuraajaa ja pienimpänä Twitter, jossa seuraajia on vain alle 2000. Eniten päivityksistä pisti silmään se että, vaikka Instagramissa on lähes 50 000 seuraajaa, niin julkaisuja on vain 490. Twitterissä taas alle 2000 seuraajalle on yli tuhat twiittia.

Kaikissa kanavissa päivittäminen on aktiivista, mutta Twitterissä lähikuukausina päivitykset ovat harventuneet. Kaikissa kanavissa päivitykset ovat melko samoja ja tällä hetkellä pinnalla ovat Black Friday mainokset ja Cyber Monday mainokset. Facebookissa ja Instagramissa on tuotemainonnan ja tarjouksien lisäksi myös arvontoja, joista voi voittaa lippuja eri tapahtumiin tai lahjakortteja.

Gigantti on aktiivinen somen käyttäjä, jolla on todella paljon seuraajia. Vaikka se käyttää kolmea eri kanavaa, niin kaikissa on pääosin sama käyttötarkoitus.

[captainjonik-blog]

“Lupamarkkinointia” vai “häirikkömarkkinointia”

Tässä tekstissä käsittelen kahta markkinoinnin eri mallia, Inbound- ja Outbound-markkinointia. Mitä niillä on eroa ja mitä ne tarkoittavat? Pääosin tekstissä keskityn Inbound-markkinoinnin toimintaan.

Inbound-markkinointi on markkinointia, jossa yritys ei tyrkytä itseään potentiaaliselle asiakkaalle vaan pyrkii saamaan asiakkaan houkuteltua ottamaan itse yhteyttä markkinoijaan. Tässä markkinointityylissä hyödynnetään digitaalisia kanavia ja markkinointi tapahtuu käytännössä kokonaan internetissä. Keskeisessä osassa tätä markkinointityyliä on se, että asiakas on suostunut vastaanottamaan yritykseltä markkinointiviestejä.

Inbound-markkinoinnin vastakohtana taas on Outbound-markkinointi, jossa taas markkinoija itse etsii ja lähestyy potentiaalista asiakasta. Näitä keinoja on mm. puhelinmyynti, ostetut sähköpostilistat, ja perinteiset mainokset. Powermarkkinoinnin blogissa näiden eroa kuvattiin osuvasti: Inbound on ”lupamarkkinointina” ja toimii magneettina, kun taas Outbound on markkinointiviestiä ilmaan takova moukari ja ”häirikkömarkkinointia”.

Inbound-markkinointi toimii siis internetissä. Yritys mainostaa itseään mm. sosiaalisessa mediassa, blogeissa, videoilla tai se voi olla hakukoneoptimointia ja hakukonemainontaa. Miksi Inbound-markkinointi sitten on noussut suosioon? Syy tähän on ihmisten ostokäyttäytymisen muutos. Nykyään ostaminen alkaa useammin internetissä, jossa tuotteesta/palvelusta haetaan tietoa. Esimerkiksi hakukoneoptimointi ja hakusanamainonta toimivat tässä. Yritys pyrkii kuvaamaan tuotteitaan/palveluitaan siten, että asiakas löytäisi ne mahdollisimman helposti. Täten asiakas löytää myös juuri itselleen sopivia tuotteita.

  https://fi.wikipedia.org/wiki/Inbound-markkinointi

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

[captainjonik-blog]

Kuka tekee työt tulevaisuudessa?

Sitra tutkii, selvittää ja tekee ennakkoluulottomia kokeiluja ja uudistuksia, ottaen niihin mukaan kumppaneita eri sektoreilta. Sitran tulevaisuudentyön tähtäimenä on Suomi. Sitralla on kolme megatrendiä: 1. Työn ja toimeentulon arvoitus, 2. Edustuksellisen demokratian puhti hukassa ja 3. Talous tienhaarassa. Tässä kirjoituksessa käsitellään trendiä työn ja toimeentulon arvoitus.

Trendin aiheena on työmaailman tulevaisuuden mysteerit. Kaikilla työnaloilla, automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat kehittyvät ja muokkaavat alojen toimintaa. Esimerkkinä trendissä on otettu 1800-luvun tulojen hyytyminen 50-vuodeksi, vaikka samalla tuottavuus kasvoi. Olemmeko nyt samanlaisen tilanteen lähtöportailla?

Tulevaisuuden työtilannetta on mahdoton arvata. Trendissä on nostettu ylös kaksi vaihtoehtoa: Vain harvoilla on tulevaisuudessa työpaikka tai työ tulee muuttumaan ja palkkatyötä riittää kaikille. Itse uskon jälkimmäisenä mainittuun. En usko, että automatisaatio ja robotisaatio tulee vielä lähivuosina kehittymään tarpeeksi pitkälle, että se pystyisi korvaamaan ihmisen kokonaan. Ja pitäähän jonkun ne robotitkin ja koneet huoltaa. On mahdollista, että jonain päivänä, olemme tilanteessa, missä ihmistä ei enää tarvita joillakin aloilla, mutta en usko, että tämä koskee vielä meidän sukupolvea tai vielä seuraavaakaan sukupolvea.

Jotta välttyisimme pahimmalta, niin trendissä on mainittu aloitteita, jotka ovat tällä hetkellä tärkeitä. Meidän tulisi helpottaa huolta niiltä, jotka ovat työn murroksen väliinputoajia. Nostaa tulevaisuuden vauraudenjako poliittiseen keskusteluun jo nyt. Muuttaa asennetta elämänikäiseen oppimiseen. Keskittää teknologian kehitys kasvattamaan suurempaa tasa-arvoa, eikä epätasa-arvoa. Ja muistaa, että työ voi olla sekä tuttua että tuntematonta.

Vaikka kiinnittäisimme huomiota jokaiseen aloitteeseen ja varautuisimme tulevaisuuteen parhaalla mahdollisella tavalla, niin on silti epävarmaa, että onko se tarpeeksi? Kuten trendissä mainittiin: ”Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta kuin 1800-luvun ihminen.”

[captainjonik-blog]

Mikä metri? No Digibarometri!

Digibarometrikö, mikä se on? No sillä mitataan eri maiden digitaalista asemaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Yhteensä maita digibarometrin vertailussa on 22 ja vuonna 2016 Suomi mukavasti kirkasti sijoituksensa kullaksi. Kirjoituksessa vertaillaan Suomen sijoitusta, muhin pohjoismaihin nähden, jotka ovat kaikki kärkinelikossa.

Digibarometrin toiminnan selittäminen on haastavaa, mutta pääpiirtein näin: Digibarometrissä on kolme päätasoa: edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Näitä kolmea tasoa sitten katsotaan yritysten, kansalaisten ja julkisen sektorin näkökulmasta. Näistä saamme yhdeksän kohtaa (yritysten edellytykset, yritysten käyttö, kansalaisten edellytykset jne.), joihin jokaiseen kuuluu neljä niitä kohtia parhaiten kuvaavaa muuttujaa. Yhteensä muuttujia on siis 36. Selkeää, eikö?

Eli Suomi kärjessä, jonka jälkeen tulevat Norja, Tanska ja Ruotsi. Eroa ei kuitenkaan ole paljon, Suomen kokonaisindeksin ollessa 75,6 ja Ruotsin, joka on neljäntenä, niin 72,6. Vaikka kokonaisindeksissä pohjoismaat ovat kärjessä ja erot pieniä, niin yksittäisiä ulottuvuuksia ja sektoreita tarkastellessa eroja kuitenkin on huomattavasti.

Suomi on pärjännyt parhaiten yritysten näkökulmasta (kaikki kolme päätasoa). Suomi on tässä selkeä ykkönen pistein 71,6, toisena tulevalla tanskalla on 66,6. Pohjoismaista viimeisenä on Norja, jolla on vain 55,1 pistettä. Julkisen sektorin näkökulmasta Suomi jää Norjan taakse selkeästi. Tällä sektorilla Ruotsi jää myös selkästi Suomen taakse, kuten Tanskakin.

Kansalaisten näkökulmasta verrattuna Suomi on pohjoismaista viimeinen. Norjalla on pisteitä 87,9, Tanskalla 87,8 ja Ruotsilla 86,3. Suomi on tässä selkeästi jäljessä, vain pisteillä 77,6. Kansalaisten näkökulmasta suomen pisteitä tiputtavat muuttujat ovat mm. verkkokauppaostot ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, joissa Suomi on kaikkia pohjoismaita alempana.

Digibarometrissä olevien asiantuntija kommentien mukaan, Suomessa yritykset ei, vaikka edellytykset olisi, niin hyödynnä digitaalisia alustoja, eikä ulkomaan verkkokauppaa. Tämä voi johtaa siihen, että perusratkaisut digialustoille tehdään muualla, kuin suomessa, jonka jälkeen Suomi joutuu vikisten tyytymään näihin ratkaisuihin. Vaikka Suomen mahdollisuudet digitaalisesti on hyvät, niin niitä kuitenkin hyödynnetään liian vähän.